UNCTAD: Kansainvälisen talouskriisin loppu ei vielä näkyvissä



- Vielä emme ole suinkaan nähneet kansainvälisen talouskriisin pohjaa, arvioi professori Tony Addison esitellessään YK:n kauppa- ja kehitysjärjestön UNCTAD:in vuosiraporttia.


Tänä vuonna selonteko keskittyi tarkastelemaan erityisesti kansainvälistä talouskriisiä ja Afrikan kehitysnäkymiä.

Aasian talouskriisin laajuutta ja sen kansainvälisiä seuraamuksia on vaikea yliarvioida. Aasian talouden syvä kriisi näkyy tuoreissa tilastoissa; kun alueen talous vielä viime vuonna kasvoi noin 6 prosenttia, jäänee kasvu tänä vuonna UNCTAD:in arvion mukaan 1,8 prosenttiin.

- Tätä huimaa laskua selittää paljon Indonesian talouden romahtaminen, sanoi Wider-kehitysmaainstituutissa työskentelevä Addison.

Vuosikausia koko maailmantalouden tärkeänä moottorina pidetyn Aasian ajautuminen kriisiin on aiheuttanut pitkän ketjureaktion, jonka loppu ei ole vielä näkyvissä. Erityisesti Latinalaisen Amerikan maiden vienti Aasiaan on laskenut dramaattisesti ja saanut alueen maat ahdinkoon.

Jos Latinalainen Amerikka joutuu todelliseen kriisiin ja maat joutuvat hillitsemään tuontiaan, on puolestaan Yhdysvallat vaikeuksissa, koska peräti 40 prosenttia maan viennistä suuntautuu Latinalaiseen Amerikkaan ja Kanadaan.

Rahoitusmarkkinoiden vapautuminen useimpien kriisien takana

YK:n kauppa- ja kehitysjärjestö varoitti jo vuonna 1990, että kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden vapauttaminen voi horjuttaa erityisesti kehitysmaiden talouksia.

Nämä varoitukset kaikuivat kuitenkin kuuroille korville, ja pian sen jälkeen kriisit koettelivat vuorotellen Eurooppaa, Meksikoa ja nyt viimeksi Kaakkois-Aasian maita.

- Useimpien kriisien takana on ollut rahoitusmarkkinoiden säännöstelyn purkaminen, jota on seurannut pankkien suruton luotonanto, Addison sanoi.

Hänen mukaansa yhä useammat tahot ovat kääntymässä sille kannalle, että tietty talouden säännöstely voi olla tarpeen pitkään vallinneiden vapaakaupan ja globalisoitumisen ylistämisen jälkeen. Varsinkin kehitysmaille säännöstely voi olla tarpeen, jotta esimerkiksi uhkaava valuuttapako voidaan estää.

Säännöstely ei kuitenkaan pelkästään riitä, vaan tämä "suojakausi" on hänen mukaansa käytettävä kotimaisen talouden ja mm. pankkilaitoksen tervehdyttämiseen.

Kotimainen kysyntä Euroopan pelastuksena

UNCTAD:in vuosiraportti ehti valmistua ennen Venäjän talousmyllerrystä eikä sen vaikutuksia ole näin ollen voitu huomioida. EU:n jäsenmaiden talouskasvun järjestö arvioi kuluvana vuonna 2,6 prosentiksi.

Addisonin mukaan erityisesti euro-alueen muodostaminen ja jäsenmaiden vilkas investointi alueelle pitävät EU:n ydinryhmän maiden talouksien moottorit käynnissä.

Samoin kuin Yhdysvalloissa myös Euroopassa suuri kotimainen kysyntä lieventää kansainvälisen talouskriisin vaikutuksia, Addison huomautti.

Afrikan kohdalla on ehditty puhua jopa "uudestisyntymisestä", kun maanosan talous vuosikymmenien alamäen jälkeen kääntyi selvään kasvuun vuonna 1996. Nyt näkymiä synkistävät kansainvälinen talouskriisi ja laajat sotilaalliset selkkaukset, joiden vaikutus talouteen on tuhoisaa.

STT-IA
18.9.1998


ULKOMAAT -SIVULLE