Puolueet varovaisina - ydinvoimasta ei tehdä hallituskynnystä

Verkkouutiset kysyi kuuden puolueen puoluesihteereiltä onko tulevan hallituksen tehtävä päätös viidennen ydinvoimalan rakentamisesta. Samalla tiedustelimme sitä, kuinka tärkeä kysymys ydinvoima puolueille on tulevaan hallitukseen osallistumiselle.

Puolueet varovat naulaamasta tulevaa hallitusyhteistyötä ydinvoimaan. Kannat ovat varovaisia, selkeimmin ydinvoiman lisärakentamista puoltaa kokoomus. Puoluesihteeri Maija Perhon vastaus on kyllä ydinvoiman lisärakentamiselle.

- Ellei uutta ydinvoimalaa rakenneta, ei kyetä täyttämään Kioton ilmastosopimuksessa hyväksyttyjä tavoitteita ja varmistamaan talouskasvun jatkuvuutta.

Perhon mukaan tulevan hallituksen onkin käsiteltävä viidennen ydinvoimalan lupahakemus ja tehtävä siitä myös päätös, jos sellainen hakemus hallitukselle eteen tulee. Kynnyskysymystä ydinvoimapäätöksestä ei Perho kuitenkaan ole valmis ydinvoimasta tekemään.

- Eduskunnassa energiapoliittisessa selonteossa hyväksyttiin myös ydinvoiman lisärakentamisen mahdollisuus. Olisi loogista, että tätä mahdollisuutta ei seuraavassa hallitusohjelmassa suljeta pois. Tässä vaiheessa ei ole aiheellista nimetä yksittäisiä kynnyskysymyksiä hallitukseen osallistumiselle.

Perhon kanssa samoilla linjoilla on SDP:n Kari Laitinen. Hän korostaa omana mielipiteenään sitä, että jos hallitus hakemuksen saa niin päätös on tehtävä.

- Oma arvioni on, että pitkällä tähtäimellä osana energiapolitiikkaa tulee myöskin myönteinen kanta ydinvoiman lisärakentamiselle. Se on osa kokonaisuutta eikä mikään irrallinen saareke.

Laitisen mukaan ydinvoiman kirjaaminen tai sen poisjättäminen hallitusohjelmasta ei ole kynnyskysymys hallitukseen osallistumiselle. Hän arvioi, että eduskuntaryhmät lähtevät joka tapauksessa siitä, että kansanedustajilla on vapaat kädet päätöksenteossa. Näin eduskunta joka tapauksessa käytännössä ratkaisee.

Hanttiin pistetään, muttei kynnyskysymys

Hänen mukaansa on mahdollista, ettei tulevan hallituksen tarvitse välttämättä tehdä asiassa minkäänlaista päätöstä.

- On mahdollista, ettei koko asia tule agendalle lainkaan. Oletettavaa toki on, että asiaa jostain suunnasta esitetään hallitusohjelmaneuvotteluissa niin toki se silloin on ratkaistava.

- Seuraavan hallituksen on joka tapauksessa ratkaistava kysymys energian saatavuudesta. Meidän käsityksemme mukaan pulmaan löytyy vastaus, joka ei nojaa uuden ydinvoiman rakentamiseen.

- Me voimme olla varsin mainiosti hallituksessa, jonka ohjelmassa ei ole sanottu ydinvoimasta mitään, toteaa Sund.

Eräin edellytyksin vasemmistoliitto voi hänen mukaansa osallistua myös ydinvoimaa puoltavaan hallitukseen.

- Näitä edellytyksiä ovat energiapolitiikka ylipäätään. Tehdäänkö mahdollisen ydinvoimapäätöksen yhteydessä muita energiapoliittisia päätöksiä, joissa turvataan mm. ilmastovelvoitteiden täyttäminen. Sund muistuttaakin, että ydinvoimapäätös sellaisenaan todennäköisesti lisää välillisesti Suomen aiheuttamaa ilmastokuormaa.

- Me olemme "kaasupuolue": osana tulevaa energiaratkaisua täytyy kaasun näytellä suhteellisen keskeistä osaa. Asia kytkeytyy myös teollisuuspoliittiseen linjavalintaan, jonka yksinkertaistaen voisi pelkistää: pääomavaltainen vai työvoimavaltainen strategia. Halvan energian varaan turvaaminen ei ole välttämättä työllisyysnäkökulmasta pitkällä tähtäimellä viisasta.

- Merkittävä kysymys on myös se, miten suhtaudutaan vapaisiin käsiin isossa salissa tämän asian osalta.

- Viime toukokuussa Vasemmistoliitto päätti puoluekokouksessaan, että: "Vasemmistoliitto ei pidä edelleenkään ydinvoiman lisärakentamista tavoitteena."

RKP epäilee lisäenergiantarvetta

Heinström pitää mahdollisena myös sitä, että vaikka kaasurintamalla on nyt hiljaista, niin rakentamisnäkymät aukeavat lähivuosina.

RKP:n puoluekokous on päättänyt vastustaa ydinvoiman lisärakentamista ja se on puolueen peruslähtökohta, kertaa puoluesihteeri. Siitä myös lähdetään hallitusneuvotteluihin, hän muistuttaa.

- Jos hallitusohjelma edellyttää, että RKP:n kaikki kansanedustajatkin joutuvat sitoutumaan ydinvoimaan, niin silloin se ei ole mahdollista, toteaa Heinström puolueen osallistumisesta ydinvoimahallitukseen.

Jos taas yksittäisille kansanedustajille jää vapaa harkintavalta, niin tuolloin ydinvoimaa puoltavaankin hallitukseen osallistuminen saattaa Heinströmin mukaan käydä mahdolliseksi.

Välttämätön perusvoima

- Ratkaisujen täytyy perustua siihen, että tavoitteena on tietyn siirtymäajan kuluessa luopua kokonaan kasvihuoneilmiötä jouduttavista energiaratkaisuista ja siirtyä kokonaisuudessaan sellaisiin energiamuotoihin, jotka ovat ympäristön kannalta kestäviä.

Heikkinen myöntää, että pelkkä tuuli- ja aurinkoenergia ei riitä ja bioenergiakin on ongelmallista.
- Hakkeen asemaa täytyy seuraavissa hallitusneuvotteluissa parantaa. Silloin olisi tehtävä myös päätös maakaasun käyttämisestä nykyistä huomattavasti suuremmalla volyymillä.

- Jos hallitusohjelmassa sitoudutaan rakentamaan viides ydinvoimala, Vihreät eivät siinä hallituksessa ole mukana. Neuvotteluja kaikesta muusta suurin piirtein voidaan käydä.

Keskustan Eero Lankia ei tässä vaiheessa halua ottaa kantaa energian tuotantomuotoon, mutta hän painottaa, että tulevan hallituksen pitää turvata kaikissa oloissa kilpailukykyisen energian saanti ja tähän sen on myös sitouduttava.
- Tuskin sen tarvitsee olla hallitusohjelmassa tuotantomuotoon sidottua, Lankia toteaa.

Keskustan mielestä ydinvoimasta ei siten tarvitse sopia vielä hallitusneuvotteluissa.

PETE PAKARINEN
18.9.1998