Tuloerot kasvavat ja köyhyys lisääntyy: Kannattaako tasaetu, tarveharkinta vai ansioperiaate
Tuloerot ovat Suomessa alkaneet kasvaa, vaikka suhteelliset köyhyyserot työttömien ja muiden välillä olivat pieniä vielä pari vuotta sitten. Tuloerojen lisäksi myös väestön köyhyys lisääntyy.Valtiotieteen lisensiaatti Anita Haataja sanoo, että Suomen laaja sosiaalivakuutusuudistus 1980-luvun alussa taittoi lievään kasvuun kääntyneen työttömien köyhyysriskin laskuun. Köyhiä ovat ne kotitaloudet, joiden tulot ovat alle puolet koko väestön keskituloista. - Uusi suomalainen malli joutui koetukselle 90-luvun lamavuosina. Työttömien suhteellinen köyhyys pysyi kuitenkin alhaisena, koska tarveharkinnan kuten asumis- ja toimeentulotuen merkitys köyhyyden lieventäjänä kasvoi, hän selvittää. Haatajan väitöskirja sosiaalipolitiikan vaihtoehdoista: tasaetu, tarveharkinta vai ansioperiaate tarkastetaan perjantaina Turun yliopistossa. - Ilman työttömyysturvaa työttömien köyhyys olisi Suomessa kaksin- kolminkertainen, ja tuloerot olisivat kahdeksan prosenttia nykyistä suuremmat, tutkija korostaa. Pohjoismainen laaja sosiaalimalli parasHaataja on tutkinut, että käytännössä parhaiten kansainvälisessä vertailussa on pärjännyt laaja-alainen sosiaalipolitiikkamalli, joka sisältää sekä tarve-, tasaetu- että tarveharkintaperiaatteen.Hän on vertaillut keskenään pohjoismaista laaja-alaista mallia, saksalaista ansioturvamallia, liberaalista matalan perusturvaetuuden mallia, joka on käytössä Englannissa, Yhdysvalloissa ja Kanadassa, sekä australialaista tarveharkintamallia. Pohjoismaissa ja Kanadassa työttömien köyhyysriski ei poikennut muusta väestöstä. Kanadassa kaikkien työikäisten köyhyysriski on korkea Pohjoismaihin verrattuna. Saksassa työttömien köyhyysriski on suuri muihin verrattuna, mutta ero ei ole kasvussa. Muualla työttömien köyhyysriski on suurempi kuin muiden työikäisten ja työttömyyden vaikutus väestön kahtiajakoon on suuri. Tulonsiirron vaikutukset selvilleHaataja on käyttänyt väitöksessään myös ns. mikrosimultointimenetelmää, joka on Suomessa toistaiseksi vähän tunnettu. Se on tehokas arviointiväline, kun keskustellaan päivänpoliittisista verotuksen ja tulosiirtojen vaihtoehdoista.- Tulonsiirtojen merkitys uudelleenjaossa on kasvanut. Se on yksi syy, miksi tämän taloudellista hyvinvointia jakavan menetelmän tuntemusta kannattaa lisätä. Keskustelussa hyvinvointivaltiosta ja sosiaalipolitiikan tavoitteista voidaan käydä periaatteellisella ja filosofisella tasolla. Keskustelussa ovat vahvoilla ne, jotka pystyvät osoittamaan tieteellistä näyttöä väitteidensä tueksi. - Euroopan taloudellinen yhdentyminen lisää tarvetta saada tietoa yhdentymisen sosiaalisista ja tulonjaon vaikutuksista, Haataja tiivistää.
STT-IA |
POLITIIKKA -SIVULLE