Kunnallispolitiikka on kuntalaisille vierasta
Vain pieni vähemmistö kansalaisista on perillä oman kuntansa kunnallispolitiikasta. Kaksi viidestä äänioikeutetusta osaa nimetä oikein oman kunnanvaltuustonsa kaksi suurinta puoluetta. Oman kunnan veroäyrin tietää tarkasti ainoastaan joka kuudes kuntalainen.Tiedot käyvät ilmi Kunnallisalan kehittämissäätiön teettämästä tutkimuksesta, jossa selvitettiin kunnanvaltuustojen edustavuutta sekä eroja kuntalaisten ja valtuutettujen tavoitteissa. Yhteiskuntatieteiden tohtori Sami Borgin Tampereen yliopistossa tekemän tutkimuksen mukaan kunnanvaltuustojen kokoonpano ei kovin hyvin vastaa valitsijakuntaa. Etenkin naisilla ja nuorilla oli valtuustoissa selvä aliedustus. Naisia valtuutetuista on noin kolmannes. Vain joka toinen nainen äänesti naisehdokasta viime kunnallisvaaleissa. Miehet äänestivät miehiä noin 70 prosentin todennäköisyydellä. Eroja kuntalaisten ja heidän edustajiensa välillä on myös siinä, mitä asioita pidetään tärkeinä. Työllisyyden hoitoa molemmat pitävät tärkeimpänä tavoitteena. Terveyskeskuspalveluja kuntalaiset sen sijaan pitävät selvästi tärkeämpinä kuin valtuutetut. Poliitikot pitävät keskeisenä kunnan talouden ja elinkeinotoiminnan kehittämistä. Äänestäjät arvostivat vähiten urheilu- ja liikuntapalveluja, puoluejäsenet ja ehdokkaat kirjastotoimea. Valtuutetuilla listan viimeisenä on toimeentulotuki. Tietoja kysyttiin valitsijakunnalta, valtuutetuilta, ehdokkailta ja puolueiden jäsenistöltä. Kyselytutkimukseen saatiin vastaukset mm. 2 100:lta vaaleissa ehdolla olleelta ja 2 300:lta puolueen jäseneltä. Suomen Gallupin monivaiheiseen äänestäjähaastatteluun osallistui 800 henkeä. Pormestari voisi saada politiikan vihaajat mukaanKuntalaiset jakautuivat tutkimuksessa neljään melko tasasuuruiseen ryhmään. Politiikkaa aktiivisesti ja kriittisesti seuraavia on kuntalaisista lähes kolmannes.Joka viides kuntalainen on tiiviisti kiinnittynyt puolue- ja kunnallispolitiikkaan. Kunnallishallintoon suhtaudutaan myönteisesti, jos oma puolue on vallassa. Puolet kuntalaisista suhtautui politiikkaan joko kielteisesti tai ei ollut siitä kiinnostunut. 22 prosenttia kuntalaista on luokiteltavissa "politiikan vihaajiksi". Tulokset nostavat Borgin mukaan esiin kysymyksen siitä, kuinka liian puoluepolitisoituneeksi koettu järjestelmä saataisiin kiinnostavammaksi myös politiikkaa vieroksuvien keskuudessa.
Yksi kiinnostavimmista kehittämisideoista voisi Borgin mukaan olla
pormestarijärjestelmän kokeilu. Kunnallispolitiikkaa pidetään yhä arvossaToisen tuoreen tutkimuksen mukaan myös valtuustopaikastaan luopuneet kunnanvaltuutetut antavat suomalaiselle kunnallispolitiikalle melko hyvän arvosanan. Vain 10 prosenttia vapaaehtoisesti luopuneista katsoo kokemustensa olevan kielteisiä tai hyvin kielteisiä.Ongelmana valtuustoissa pidetään mm. vallan keskittymistä ydinryhmien ympärille. Monet valtuutetut katsoivat jäävänsä ilman vaikutusmahdollisuuksia. Tutkija Sari Pikkalan Åbo Akademissa tekemän tutkimuksen mukaan luopujista vajaat 30 prosenttia jää valtuustosta turhautuneena, kyllästyneenä omaan tai koko valtuuston vaikutusvallan vähyyteen. Luopujista vajaat 30 prosenttia vetoaa yksityiselämään liittyviin syihin asettaen työn, perheen ja harrastukset tai muut luottamustehtävät valtuustotyön edelle. Kunnallisalan kehittämissäätiön rahoittaman tutkimuksen mukaan luopujat etenkin pienemmissä kunnissa ovat olleet usein naisia, jotka ovat istuneet valtuustossa vain yhden vaalikauden. Tutkimuksesta ilmenee myös, että äänestäjät valitsevat samat valtuutetut siitä riippumatta, onko kunnan talous kuralla ja ollaanko palveluihin tyytymättömiä. Vuoden 1996 vaalien 42 prosentin vaihtuvuus valtuustoissa on keskimääräistä pohjoismaista tasoa: Norjassa kunnallisvaaleissa vaihtuu kaksi kolmasosaa ja Tanskassa noin 30 prosenttia valtuutetuista.
STT-IA |
POLITIIKKA -SIVULLE