EU-komissio kehottaa hakijamaita asettamaan aikataulutavoitteen

Liikanen: EU:n jäsenmaitten maksuja EU:lle ei voida lisätä



Mikkelissä maanantaina puhunut komissaari Erkki Liikanen sanoo, että ainakin 11 EU:n jäsenmaata on sitä mieltä, ettei jäsenmaitten maksuja EU:lle voida missään tapauksessa lisätä nykyisestä.


Tämän takia EU:n tulojen katto on säilytettävä nykyisellä tasolla, mikä tarkoittaa 1,27 prosenttia kansantuotteesta.

- Jotta varoja voitaisiin siirtää EU:n laajenemiseen, täytyy nykyisen 15 jäsenmaan osuuden EU:n menoista laskea. Ehdotuksemme perustuu sille, että näiden 15:n osuus laskee ja vapautuva osuus on se, joka jää uusille jäsenmaille, sanoo Liikanen.

Ennusteet talouden kasvusta on tehty hänen mukaansa noin 2,5 prosentin perusteella.
- Tämä yhtälö toimii vielä, vaikka se jäisi kahteen prosenttiin, Liikanen sanoo.

Kolme suurta kysymystä

EU:n laajetessa 500 miljoonan kansalaisen yhteisöksi, voidaan laajentumisen haasteissa Liikasen mielestä nähdä kolme suurta kysymystä.

Ensimmäinen on, että jäsenyyttä hakeneiden maiden on kyettävä täyttämään EU:n vaatimukset, eli niissä täytyy olla vakiintunut demokratia ja toimivat ihmisoikeusjärjestelmät. Toinen suuri haaste on toimiva oikeusjärjestelmä.

Kolmas suuri ongelma on kansalaisyhteiskunnan perustan puuttuminen.
- Toimiva yhteiskunta edellyttää toimivaa kansalaisyhteiskuntaa. Näissä kolmessa haasteessa hakijamailla on valtava työ edessä ja sitä työtä EU pyrkii tukemaan, Liikanen sanoo.

Tukea annetaan Phare-ohjelmalla, johon käytetään noin miljardi ecua vuodessa. Se on jaettu niin, että kolmannes suunnataan yhteiskunnan rakentamiseen näissä maissa.

On myös käynnistetty kummiohjelma, jossa pyritään siirtämään EU:n keskeisten alueiden virkamiehiä näihin maihin koulutustyöhön 2-3 vuoden sopimuksilla.

Tarkoituksena on myös rakentaa sellainen taloudellinen ohjelma, jossa Länsi-Eurooppa auttaa Keski- ja Itä-Euroopan maita saavuttamaan sen taloudellisen perustason, jota EU-jäsenyys edellyttää.

- Suuret ongelmat liittyvät ennen kaikkea ympäristöön jaliikenteeseen. EU:n ympäristönormien saavuttaminen Keski- ja Itä-Euroopan maissa vaatii miljardeja ja taas miljardeja.

Jäsenyyteen valmentavan strategian tehtävä onkin tukea erilaisia investointeja, jotka parantavat näiden maiden ympäristön ja liikenteen tilaa. Tämän vuoksi Agenda 2000:n suuri tehtävä on vapauttaa varoja Keski- ja Itä-Euroopan uudelleen rakentamiseen, sanoo Liikanen.

Maatalousreformi tarpeen

Suuren haasteen tuo Liikasen mukaan myös se, etteivät EU:n politiikat ole sellaisia, joihin nämä maat voisivat luontevasti nykyisellään liittyä. Jos Keski- ja Itä-Euroopan maat liittyvät suoraan EU:n maatalouspolitiikan osaksi, merkitsee se radikaalia maataloustulon nousua näissä maissa.

- Tarvitaan maatalousreformi, jossa pyritään supistamaan hintatasojen eroja. Se tarkoittaa, että EU:n täytyy siirtyä kohti maailmanmarkkinoiden hintatasoa.

Liikasen mukaan maatalousmenojen katon on säilyttävä EU:ssa nykyisellään ja menot on pyrittävä pitämään sen alapuolella.

- Vuoden 2000 jälkeen kasvua aiheutuisi siitä, että maatalousreformi merkitsee hintojen alentamista ja sitä kautta viljelijöille tulonmenetyksiä, jotka korvataan osittain EU:n budjetin kautta.

Agenda 2000:n esitys perustuu keskeisiltä osilta kolmeen osaan: viljan ja naudanlihan osalta maailmanmarkkinahintatasoon ja maidon osalta hintataso laskisi 15 prosenttia.

- EU:n maatalousreformi maksaa noin neljä miljardia euroa, kuluttajahyödyt ovat tietysti vielä tätäkin suuremmat, Liikanen muistuttaa.

EU-komissio kehottaa hakijamaita asettamaan aikataulutavoitteen

EU:n komission liittymisneuvotteluista vastaava johtaja Nikolaus van der Pas kehottaa unionin jäsenyyttä hakeneita maita asettamaan itselleen tavoitteen, milloin ne haluaisivat tulla EU:n jäseniksi. Van der Pas sanoi maanantaina Brysselistä videoidussa tiedotustilaisuudessa, että pallo on aikataulun suhteen hakijamailla.

Van der Pas korosti, että hakijamaiden on täytettävä vaatimukset eli pantava täytäntöön EU:n voimassa oleva lainsäädäntö. Jokaisen maan kanssa neuvotellaan kahdenkeskisesti eli toiset voivat edetä neuvotteluissa nopeammin kuin toiset.

Van der Pas arvioi, että jäsenyysneuvottelut kuuden ensimmäiseen ryhmään valitun maan kanssa voivat jo syksyllä. EU:n huippukokous nosti joulukuussa Luxemburgissa hakijamaista ensimmäiseen ryhmään Tshekin, Slovenian, Puolan, Viron, Unkarin ja Kyproksen.

Kyproksen tilanteesta van der Pas sanoi, etteivät kolmannen maan eli Turkin toimet voi estää neuvotteluja. Viiden muun maan eli Romanian, Bulgarian, Latvian, Liettuan ja Slovakian pääsy varsinaisiin neuvotteluihin ratkeaa myöhemmin.

Marraskuussa valmistuu maiden tilannetta käsittelevä raportti, johon ministerit ottavat kantaa joulukuussa.

Van der Pas piti edelleen jäsenyysneuvottelujen ovea auki myös Turkille, jonka olisi kuitenkin ensin täytettävä lukuisia vaatimuksia. Satelliitin kautta välitetyssä tiedotustilaisuudessa kysymyksiä esittivät puhelimitse hakijamaiden toimittajat. Tosin Virosta kysymyksiä ei tullut.

STT-IA
23.6.1998


POLITIIKKA -SIVULLE