Viikon varrelta - politiikkaa lyhyesti

Lipponen: Kolmikannan rikkominen seikkailupolitiikkaa

- Selvyyden vuoksi on sanottava, että en tarkoita vain porvarihallitusvaihtoehdon takana luuraavia luurankoja vaan yhtä lailla myös niitä, jotka ovat valmiita ampumaan huonosti harkituilla optioilla ja muulla ahnehtimisella liikkeelle tulokilpailun, Lipponen sanoi.

Lipposen mukaan Suomessa on alkanut levitä käsitys, jonka mukaan työehtosopimusjärjestelmän murentaminen ja työvoiman määrällisen jouston lisääminen olisivat avain menestykseen globalisoituvilla markkinoilla.
- Näissä tavanomaisissa joustopuheissa haukutaan kuitenkin väärää puuta. Suomalainen palkanmuodostuksen malli on tällä hetkellä hyvinkin kilpailukykyinen kansainvälisessä vertailussa, Lipponen sanoi.

Lipponen kuitenkin huomautti, että kansainvälisyys ja Suomen EMU-jäsenyys edellyttävät sopimusjärjestelmän kehittämistä.
- Siltä varalta, että ulkoisista tekijöistä johtuen kohdataan tarve palkkojen sopeutukseen, työmarkkinoiden neuvottelu- ja sopimusjärjestelmään tarvitaan järkevän toiminnan pelisääntöjä, Lipponen katsoi.

Asunnottomuus uhkaa nuoria ja naisia

Asunnottomuuden luonteessa on tapahtumassa muitakin muutoksia. Esimerkiksi muuttoliike kasvukeskuksiin lisää aravavuokra-asuntojen kysyntää. Samalla asunnottomien määrän vähentyminen on pysähtynyt.

Työryhmä päätyy muistionsa pohjalta esittämään seitsemää toimenpidettä, joilla asunnottomuutta voitaisiin tehokkaammin poistaa. Listalla ovat aravavuokra-asuntotuotannon ja seudullisen yhteistyön lisääminen, asukasvalintaan liittyvien ongelmien poistaminen ja tuetun asumisen lisääminen ja kehittäminen myös palvelujen osalta.

Samalla tulisi parantaa vastuunjakoa asunto- sosiaali- ja terveysviranomaisten kesken, lisätä pienasuntotuotantoa ja hankintalainoitusta sekä poistaa asukkaiden maksukykyyn liittyviä ongelmia mm. asumistuessa hyväksyttävien asumismenojen tasoa nostamalla. Asunnottomuutta ylläpitäviä ja kalliita yömajojen kaltaisia "erityisratkaisuja" tulisi vähentää.

Työryhmä katsoo, että asunnottomuuden poisto-ohjelman toimilla on ollut merkitystä asunnottomuuden vähentämisessä. Vuonna 1987 asunnottomia oli lähes 20 000, kun niiden määrä oli viime vuonna vähentynyt puoleen. Työryhmässä oli mukana sosiaali- ja terveysministeriön, Stakesin, Helsingin kaupungin ja Y-säätiön edustajia.

Eduskunta julkistaa omat tilastonsa edustajien poissaoloista

Kansanedustajat ovat arvostelleet niitä virheellisiksi tai epätarkoiksi, jolloin niiden pohjalta on voinut saada väärän kuvan todellisesta tilanteesta. Eduskunnassa on tehty vuodesta 1981 lähtien kuukausittain selvitys kansanedustajien luvattomista poissaoloista.

Selvitykset on toimitettu kunkin edustajan omalle eduskuntaryhmälle. Tiedotusvälineille niitä ei kuitenkaan ole suostuttu antamaan. Uusi avoimempi tiedottaminen ei jatkossakaan ole automaattista. Puhemiesneuvoston päätöksen mukaan tilastot annetaan "pyynnöstä kaikkien halukkaiden käytettäväksi".

Kansanedustaja voi saada vapautusta eduskuntatyöstä sairauden, virkatehtävän tai "muun syyn" vuoksi. Muu syy voi olla esimerkiksi yksityisasia tai kansanedustajan työhön liittymätön tehtävä. Käytännössä lomanpyynnöt hyväksytään läpihuutoasiana. Myönnetty vapautus koskee osallistumista sekä täysistuntoihin että valiokuntien kokouksiin.

Opetusministeriö luottaa Akatemian puolueettomuuteen

Hänen mukaansa toimikuntien jäsenet olivat saaneet pienemmän osuuden apurahoista rahanjakajina toimiessaan kuin ennen omaa toimikauttaan. Heinonen arvioi tämän kertovan siitä, että jäsenet ovat olleet pikemminkin pidättyväisiä rahan anomisessa kuin käyttäneet tilannetta hyväkseen.

Opetusministeri muistutti myös, että toimikuntiin on pyritty keräämään alansa etevimmät tutkijat. Tämä selittää sitä, että heidän hakemuksensa hyväksytään tavallista useammin koko hakijajoukkoon verrattuna. Eturivin tutkijat ovat myös ehtineet kerätä laajan yhteistyöverkoston.

Heinonen ei pidä mielekkäänä sitä, että heidän johtamiensa tutkimusryhmien ja tutkijakoulujen rahoitusta ryhdyttäisiin rajoittamaan kolmivuotisen toimikuntajäsenyyden ajaksi. Kirjallisen eduskuntakyselyn oli tehnyt kansanedustaja Liisa Hyssälä (kesk).

Neljännes virolaisista haluaisi työskennellä Suomessa

Virolaisten muuttohalukkuus käy ilmi Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK:n Suomen Gallupilla teettämästä tutkimuksesta.

Kyselyn mukaan joka kymmenes virolainen pitää täysin todennäköisenä ajoittaista työskentelyä Suomessa. Melko todennäköisenä asiaa pitää 18 prosenttia. Neljä prosenttia uskoo asettuvansa Suomeen pitemmäksi ajaksi asumaan. Kyselyn mukaan lähes puolet virolaisista (47 prosenttia) suostuisi tekemään työt pimeinä.

Osa-aikatyöhön sanoo olevansa valmis 40 prosenttia virolaisista ja lyhyisiin työsuhteisiin lähes yhtä moni. Yli neljännes suostuisi tekemään työtä ilman irtosanomissuojaa. Noin 67 prosenttia virolaisista sanoo, että palkan pitäisi olla ainakin samaa tasoa kuin suomalaisten. Vain viidesosa tyytyisi hieman alempaan palkkatasoon.

Vahvaa ammattiyhdistysliikettä virolaiset pitävät silti tärkeänä. Kolme neljäsosaa katsoo, että työsuhteen vähimmäisehdoista on sovittava ay-liikkeen ja työnantajien välisillä työehtosopimuksilla. 85 prosenttia on sitä mieltä, että Virossa tulisi olla laajoihin työehtosopimuksiin kykenevä vahva ammattiyhdistysliike. Maaliskuussa tehtyyn tutkimuksen osallistui yli 1 000 virolaista.

Koonnut: IA
19.6.1998