Keskusalueiden kehitysnäkymät muita kuntia valoisammat

Maakuntien erot kasvamassa


Erot maaseudun ja keskusalueiden kehittymisessä ovat kasvamassa. Tämän kevään aluebarometrin mukaan yleiset alueelliset kehitysnäkymät ovat heikentyneet viime syksystä samalla kun suurten keskusten ja esikaupunkikuntien kehitysnäkymät ovat parantuneet.

Vaikka muilla keskusalueilla ennusteet ovat edelleen valoisampia kuin muissa kunnissa, maaseutukeskusten arviot tulevasta ovat nyt synkimmät koko maassa. Myönteisempää kehitystä nähdään työttömyyden vähenemisessä. Kuntien talouden heikkenemisen arvioidaan kuitenkin johtavan vanhusten- ja terveydenhuollon ongelmien lisääntymiseen.

Sisäministeriön ja Kuntaliiton aluebarometri on Tilastokeskuksen tekemä kyselytutkimus, joka on tehty syksystä 1991 lähtien keväisin ja syksyisin. Kyselyn otoksessa on 436 kuntaa, joista vastaajiksi on valittu runsaat 1 200 virka- ja luottamusmiestä.

Verotulojen vähyys velkaannuttaa kuntia

Kyselytulosten mukaan kuntien rahoitusnäkymät ovat synkimmät sitten syksyn 1992. Kuntia huolestuttaa erityisesti verotulojen heikko kehitys. Keskusseutujen ulkopuolella verotulojen kasvun arvioidaan pysähtyvän ja vuonna 1999 niiden uskotaan jopa vähenevän selvästi.

Talouden kiristyessä kunnat joutuvat lisäämään velanottoaan myös keskusseuduilla. Kunnissa kaivataankin erityisesti kuntien tulopohjan vahvistamista ja valtionosuusjärjestelmän korjausta. Kiireellisenä pidetään myös kuntien maksupolitiikan kehittämistä ja harkinnanvaraisten rahoitusavustusten korottamista.

Backman ei usko verotulojen laskuun

Hallintoministeri Jouni Backman (SDP) pitää näkymiä osin liioiteltuina.
- Oma arvioni on, että kuntatalouden heikkenevä kehitystrendi antaa ehkä pessimistisemmän kuvan kuin mitä muut mittarit antavat kansantalouden, elinkeinoelämän, työllisyyden ja muun julkisen talouden kehityksestä.

Backmanin mielestä kuntien näkymät ovat monelta osin samansuuntaisia kuin hallituksenkin piirissä on tehty. Hän kuitenkin korostaa, että kyseessä on kuntasektorin oma arvio.
- Työllisyyskehitys ja sitä kautta kuntien verotulokehitys on positiivisempi kuin barometrin ennuste siitä, että verotulokertymät kääntyisivät jopa laskuun.

Backman muistuttaa, että hallitus on barometrin teon jälkeen reivannut talouden tunnuslukuja positiivisempaan suuntaan.

Heikko talous heijastuu sosiaalipuolelle

Kuntien rahoitusaseman heikentymisen arvioidaan heijastuvan erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluihin. Erityisesti vanhusten hoidon ja terveydenhoidon järjestämisen uskotaan vaikeutuvan lähitulevaisuudessa.

- Tämä johtuu paljolti siitä, että kunnat ovat keskittäneet voimavarojaan subjektiivisella oikeudella säädeltyyn päivähoitoon muiden vähemmän pakollisten peruspalveluiden kustannuksella, arvioi Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen.

Kietäväisen mukaan subjektiivisia oikeuksia tulisikin jatkossa kohdentaa enemmän tietyille erityisryhmille. Kietäväinen ennustaa palvelutuotanto-ongelmien tulevan jatkossa näkyviin etenkin kasvavilla keskusseuduilla.

Työttömyys vähenee aikaisempaa hitaammin

Barometrin mukaan työttömyyden väheneminen hidastuu tänä ja ensi vuonna, mutta tästä huolimatta työllisyyskehitys pysyy edelleen varsin myönteisenä. Työpaikat lisääntyvät erityisesti yksityisissä palveluissa ja teollisuudessa. Keskusseuduilla myös rakentamisen odotetaan vilkastuvan.

Tänä vuonna työttömyyden arvioidaan helpottavan eniten pääkaupunkiseudulla, Lahden seudulla sekä Kymenlaakson keskusseutujen ulkopuolella. Kajaanin seudulla työllisyyskehitys on maan huonoin. Jyväskylän seudulla toiveet työllisyyskehityksen paranemisesta voimistuvat selvästi, näkymät ovat parhaimmat sitten syksyn 1994.

Nousijana Kymenlaakso, Väli-Suomessa ongelmia

Kuntien kehitysodotukset ovat valoisia edelleen pääkaupunkiseudulla ja Tampereen seuduilla, vaikka niidenkin arviot ovatkin varovaisempia kuin viime syksynä.

Myönteisimpänä kehitys nähdään Ahvenanmaalla. Aurinkoisempaa kehitystä odotetaan Oulun ympäristössä Pohjois-Pohjanmaalla ja vaihteeksi myös Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa, jossa mm. EU:n uskotaan tuovan alueelle etuja. Lapissa tilanne on nähty melko vakaana.

Satakunnassa toiveet sen sijaan ovat romahtaneet viime syksystä, ja varsinkin Porin seudulla näkymät ovat oleellisesti aikaisempaa heikommat.

Melko huonoina näkymiä pidetään edelleen myös Pohjois-Karjalassa ja Keski-Suomessa. Koko maassa synkimmät näkymät ovat edelleen Kainuussa, ja nyt myös Kajaanin seudulla kehityksen arvioidaan selvästi huonontuvan.

EU-jäsenyyteen suhtaudutaan aikaisempaa kielteisemmin

Suhtautuminen Suomen EU-jäsenyyteen on muuttunut aikaisempaa kielteisemmäksi varsinkin keskusseutujen ulkopuolella. Jäsenyyden arvioidaan vaikuttavan kielteisesti kunnan omaa toimintaan, minkä lisäksi elinkeinoelämän kehittämisessä hyötyjen katsotaan jäävän vähäisiksi.

Keskusseuduilla näkemykset ovat myönteisemmät. EU-jäsenyyden arvioidaan hyödyttävän erityisesti pääkaupunkiseutua.

STT-IA
19.6.1998

POLITIIKKA -SIVULLE