Hallitus sitoutui selvittämään kohtuuttomuudet

Yhteisöverolaki hyväksyttiin



Hallituspuolueiden helsinkiläiset kansanedustajat epäonnistuivat yrityksessään lykätä yhteisöverolain lopullinen hyväksyminen ensi syksyyn.


Kiistelty laki päätettiin monien vaiheiden jälkeen ottaa sittenkin kolmanteen käsittelyyn vielä torstain vastaisena yönä. Hallituspuolueiden ryhmäjohtajat ja pääministeri Paavo Lipponen (SDP) joutuivat lopulta taipumaan ryhmiensä ei-helsinkiläisten edustajien vastarinnan edessä.

He olivat aiemmin illalla sopineet, että laki hyväksytään vasta syksyllä, kun sen vaikutuksista on ensin saatu parempia selvityksiä. Siihen saakka hallitus oli pitänyt kiinni siitä, että laki käsitellään normaalissa järjestyksessä.

Useimmille kansanedustajille yllätyksenä tullut lykkäyspäätös nostatti välittömästi äänekkään kapinan erityisesti sosialidemokraattien eduskuntaryhmässä.

SDP:n ryhmästä myös lähti vaatimus lain palauttamisesta käsittelyyn ennen torstaina alkavaa eduskunnan kesälomaa. Samanlaista henkeä oli myös hallituspuolueiden ryhmissä.

Närkästystä lisäsi se, että lain lykkäämisestä oli sopimassa ryhmäjohtajien joukko, jossa kaikki vasemmistoliiton Martti Korhosta lukuunottamatta ovat helsinkiläisiä.

Kiistan kohteena oleva laki tuo muutoksia siihen, miten yritysten maksaman yhteisöveron tuotto jaetaan kuntien kesken.

Helsinkiläisten lykkäysvaatimus lähti liikkeelle siitä, kun julkisuuteen tuli uusia tietoja, joiden mukaan Helsinki menettäisi uusien jakoperusteiden vuoksi jopa 800 miljoonaa markkaa vuodessa, kun aiempien tietojen mukaan Helsingin tappio olisi vain 130 miljoonaa markkaa.

Tilastokeskus oli laskenut entistä perusteellisemmin, miten yhteisöveron uusi jako vaikuttaa eri kunnissa. Nyt oli otettu huomioon myös se, miten konserneilta perittävä yhteisövero jakautuisi yrityksen eri toimintapaikkakuntien kesken.

Kunnat saavat osansa konsernin maksamasta verosta siinä suhteessa, kuin konsernilla on työntekijöitä kunkin kunnan alueella.

Hallituspuolueiden helsinkiläiset edustajat olivat uhanneet äänestää lain hyväksymistä vastaan, jos siitä olisi päätettävä tässä vaiheessa.

Vaikka hallitus oli välillä valmis lykkäämään lain lopullista hyväksymistä, pääministeri Lipponen korosti, että sisällön osalta jo hyväksyttyä lakia ei avata uudelleen.

Backman kiisti suuret menetykset

Hallintoministeri Jouni Backman (SDP) kiisti, että Helsinkiä uhkaisi missään vaiheessa 800 miljoonan markan verotulojenvähennys. Backmanin mukaan arvioitu menetys olisi suurimmillaan siirtymäkauden jälkeen noin 600 miljoonaa vuodessa.

Hän korosti, että laskelmat ovat kaikissa tapauksissa epävarmoja, koska niiden perustana käytetyt tiedot yritysten tuloksista ja kuntakohtaisista henkilöstömääristä ovat vuodelta 1995.

Pääministeri Lipponen uskoi illalla, että mielet asian ympärillä rauhoittuvat, kun parempi tieto saadaan perille suuria menetyksiä nyt pelkääviin kuntiin.
- Loppujen lopuksi kysymys ei ole niin suurista muutoksista kuntien talouteen, kuin nyt on julkisuudessa esitetty, hän sanoi.

> Asian lykkääntyminen syksyyn ei olisi ollut mieluisaa hallitukselle. Lähestyvien eduskuntavaalien pelättiin vain vaikeuttavan asian etenemistä silloin.

Samaa epäili myös vihreiden ryhmäjohtaja Osmo Soininvaara, vaikka kannattikin itse ratkaisun lykkäämistä.
- Ymmärrän, että vaalit ovat silloin lähempänä ja poliittinen populismi valtaa tämän talon vielä pahemmin kuin nyt. Tällaisten asioiden ratkaiseminen syksyllä on aika hankalaa, hän arveli.

Helsingin ylipormestari Eva-Riitta Siitonen kuvasi keskiviikkona tilannetta pääkaupungin kannalta mahdottomaksi. Siitonen ihmetteli julkisuuteen toimittamassaan lausunnossa, miksi koelaskelmia ei julkistettu aikaisemmin ja hyväksyttiinkö lain sisältö harhaanjohtavien tietojen varassa.

Hallitus sitoutui selvittämään kohtuuttomuudet

Hallituspuolueiden eduskuntaryhmät ja pääministeri Lipponen sopivat myöhään keskiviikkoiltana yhteisestä lausumasta, joka saattelee yllättäviä kiemuroita kokenutta yhteisöveropäätöstä.

Sen mukaan verotulojen muutokset saattavat johtaa joidenkin kuntien osalta talouden vakautta vaarantaviin muutoksiin. Eduskuntaryhmät ja Lipponen totesivat, että hallituksen tulee selvittää tarkempien laskelmien selvittyä, onko tarvetta ryhtyä toimenpiteisiin, joilla estettäisiin yksittäisten kuntien joutuminen kohtuuttomaan tilanteeseen.

Jos selvitys edellyttää nyt hyväksyttyyn lakiin korjauksia, ne pitää esittää eduskunnalle. Korjattu laki tulee saada voimaan ensi vuoden alusta lukien.

Päätös sitoo hallitusta ja hallitusryhmiä. Mitään erillistä ponsiesitystä ei täysistuntoon tuotu, koska sellaisen läpimeno olisi ollut epävarmaa.

Pääministeri Lipponen arvioi, ettei asian käsittely saa kovin korkeita tyylipisteitä sen eri vaiheisiin liittyneiden sekaannuksien vuoksi.

Hän piti kuitenkin hyvänä sitä, että asia selvitettiin ja että peruslinja on ollut koko ajan yhteinen. Tämän linjan mukaan uudistus viedään läpi, laskelmat selvitetään ja mahdollisten kohtuuttomuuksien johdosta ryhdytään toimenpiteisiin.

Lipponen tyytyi ylikävelyyn

Verontilityslain käsittelyn vieminen loppuun saakka oli Lipposen mukaan sittenkin hyvä siltä kannalta, että Helsingin ja muun Suomen väliset suhteet pysyvät hyvänä.
- Voin täysin elää tämän kanssa. Jos tässä on tullut yli kävellyksi, niin siitä vaan, Lipponen ilmoitti.

Hän piti perusteltuna sitä, että helsinkiläiset kansanedustajat nostivat asiasta kysymyksen. Se on hänen mukaansa oikein, kun kerran julkisuuteen on tuotu epätietoisuutta aiheuttavia tietoja.

Rauhan aikaansaamisen jälkeen kansanedustajat voivat pääministerin mielestä mennä rauhallisin mielin kesälomalle. Kokoomuksen ryhmänjohtaja Ben Zyskowicz oli ennen viimeistä käännettä lain lopullisen hyväksymisen lykkäämisen takana.

Hänen mukaansa päivällä tältä pohjalta sovitun aikalisän tarkoituksena oli rauhoittaa tilannetta ja palata tarkistettujen laskelmien myötä syksyllä asiaan.

Zyskowicz myönsi, ettei lykkäyspäätös ollut omiaan rauhoittamaan tilannetta, vaan toimi pikemminkin päinvastaiseen suuntaan. Kun keskustelu ja mieletkin kiihtyivät, katsottiin parhaaksi viedä lain lopullinen käsittely loppuun asti.

STT-IA
19.6.1998


POLITIIKKA -SIVULLE