Arkadianmäen ääni

20.2.1998


Internet - mahdollisuus monille ja päänsärky byrokraateille

Mitä yleisemmäksi tietoverkkojen käyttö tulee, sitä enemmän voimistuvat äänenpainot Internetin haitoista. Mutta ei kehitystä (ja avoimuutta) voi tässäkään pysäyttää. Kautta historian on sensuurilla ja polttorovioillakin kielletty ja tuhottu kirjoja ja elokuvia.

Internetin haitoista toki saa ja pitääkin keskustella, mutta peruslinjauksen pitää olla selkeä. Kulttuurien ymmärrystä ja aitoa yhteistyötä ei edistetä kielloilla.

Tietojen käyttöoikeudet, verkkojen tulevaisuus ja monet muut tietoyhteiskunnan avainkysymykset ovat jopa viikottain esillä sivistysvaliokunnassa. Tulevaisuusvaliokunta puolestaan valmistelee mietintöä Suomen tulevaisuudesta - yhtenä peruskysymyksenä on Suomen mahdollinen rooli EU:n tietoyhteiskuntalaboratoriona.

EU on nostanut vahvasti esille kysymyksen alaikäisten ja ihmisarvon suojelusta. Kuulostaa hyvältä, mutta... Kun EU valmistelee tiedonantoa tästä aiheesta, on kohde tietoverkot ja av-materiaali. Rajoituksiako siis lisää?

Mahdollisesti. Suomi on tosin linjannut, että teknisen kehityksen kannalta joustavin tapa huolehtia suojelusta on antaa alan toimijoiden itse luoda toiminnalleen käyttäytymissäännöt ja että hallinnollista sääntelyä tulisi välttää. Lisäksi kansallinen itsesääntelyjärjestelmä antaa yksityiselle sektorille mahdollisuuden kehittää markkinavetoisesti menettelytapoja joidenkin palveluiden haitallisten vaikutusten minimoimiseksi.

Samalla julkishallinto ei ryhdy sananvapautta rajoittaviin sääntelytoimenpiteisiin. Näistä Suomen linjauksista on pidettävä kiinni. EU:llakin on toki luonteva roolinsa. Kaksi esimerkkiä kuvatkoon tätä. Tutkimuksen viides puiteohjelma on tulossa. Sen yksi osa on käyttäjäystävällisen tietoyhteiskunnan luominen.

EU:n osarahoituksella kehitetään ja omaksutaan teknologiaa, jotta tietoyhteiskunnan kaikki mahdollisuudet voidaan käyttää hyväksi mm. kaupan, työelämän, liikenteen, ympäristön, koulutuksen, terveydenhuollon ja kulttuurin aloilla.

Toinen esimerkki on koulutuksen alalta, jossa EU edistää niin lasten kuin aikuistenkin pääsyä uusien palvelujen käyttäjiksi ainakin seuraavilla tavoilla:

1) Koulujen yhteistyötä tuetaan alueellisten ja kansallisten verkkojen avulla,
2) Oppimateriaalin tuottamista ja levitystä edistetään,
3) Opettajien koulutusta tuetaan ja muutenkin lisätään heidän valmiuksiaan käyttää uutta tekniikkaa opetuksessa,
4) Tuetaan multimedian käyttöä opetuksessa ja opiskelussa sekä
5) Levitetään tietoa hyvistä käytännöistä.

EU:lla on siis paljon myönteistä tehtävää. Mutta samalla on pidettävä huolta siitä, että emme anna byrokraattien kahlita tulevaisuutta.

Lopuksi saatesanoina itse kullekin pohdittavaksi ja toimenpiteitä varten pieni mietelmä: tietoverkot ovat minulle ja monelle muullekin monipuolinen tiedonhankinnan ja -hallinnan väline ja myös ideoiden ja innovaatioiden lähde. Pienen osaavan kansakunnan on luontevaa edetä valikoiduilla vahvuusaloilla maailmanlaajuisille markkinoille.

Vieläpä reippaasti, kunhan riittävän moni meistä uskaltaa olla edelläkävijä.

MARKKU MARKKULA
Kirjoittaja on kokoomuksen kansanedustaja Uudenmaan vaalipiiristä.


KOLUMNIT -SIVULLE