EMU-tiedonanto lähti eduskunnalle


Laki Suomen Pankista ja rahalaki on uudistettava kokonaan Suomen EMU-jäsenyyden takia, todetaan valtioneuvoston EMU-tiedonannossa.

Torstaina hyväksytty tiedonanto on perusteena, kun eduskunta huhtikuussa päättää Suomen osallistumisesta talous- ja rahaliitto EMU:n kolmanteen vaiheeseen. Hallitus ilmoittaa tiedonannossa katsovansa, että kansalaisten ja kansakunnan edut voidaan parhaiten turvata osallistumalla euroalueeseen alusta lähtien.

Vaikka Suomen talous täyttää EMU-kriteerit inflaatiosta, valtiontalouden vajeesta, korko- ja velkatasosta sekä valuutan vakaudesta, ei Suomi vielä ole valmis EMU:un. Suomen Pankin riippumattomuutta on vielä nykyisestään vahvistettava, jotta Suomen lainsäädäntö täyttäisi perussopimuksen EMU-vaatimukset. Vastapainoksi on tarkoitus edistää Suomen Pankin toiminnan avoimuutta ja vuoropuhelua työmarkkina- ja muiden etujärjestöjen kanssa.

- Talousneuvosto voi jossain määrin uudelleen organisoituna tarjota tähän hyvän pohjan, tiedonannossa todetaan.

Maastrichtin sopimuksen EMU-pykälien mukaan EMU-maiden keskuspankin on oltava täysin riippumaton, eikä se saa ottaa vastaan ohjeita miltään taholta. Suomen Pankista tulee EMU:ssa osa Euroopan keskuspankkijärjestelmää, joka perustetaan viimeistään tämän vuoden heinäkuun alussa.

Ei vielä kantaa muiden EMU-kelpoisuuteen

Eduskunta aloittaa lähetekeskustelunsa tiedonannosta ensi viikon tiistaina. Palautekeskustelu ja äänestykset käydään huhtikuussa, pari viikkoa ennen kuin EU-maiden johtajat vappuna päättävät mitkä maat lähtevät rahaliittoon mukaan.

Päätös Suomen EMU-jäsenyydestä tehdään eduskunnassa yksinkertaisella enemmistöllä. Kaikki hallituspuolueet kannattavat Suomen jäsenyyttä rahaliitossa. Tiedonannossa hallitus ei ota kantaa muiden EU-maiden EMU-kelpoisuuteen. Hallitus pitää sitä erillisenä kysymyksenä, ja lupaa tiedottaa eduskuntaa kannastaan ennen ratkaisevia päätöksiä.

Lakiesitykset helmikuussa

Esitykset rahalaiksi ja Suomen Pankkia koskevaksi laiksi annetaan tiedonannon mukaan eduskunnalle jo helmikuussa. Myös valuuttalakia, korkolakia, osakeyhtiölakia, asunto-osakeyhtiölakia, osuuskuntalakia, arvopaperimarkkinalakia ja arvo-osuusjärjestelmälakia on muutettava.

Suomen Pankkia koskevaan lakiin on lisättävä säännökset pankin kuulumisesta Euroopan Keskuspankkijärjestelmään ja siitä, että se toimii EKP:n suuntaviivojen ja ohjeiden mukaisesti. Toiminnan tavoite, pankin tehtävät, ja toimintavaltuudet on myös määriteltävä uudelleen.

Korkolakia on muutettava, sillä Suomen Pankki lopettaa peruskoron noteeraamisen. Valuuttalaki, joka antaa hallitukselle oikeuden ottaa käyttöön valuutansäännöstelyn, on raukeamassa tämän vuoden lopussa. Sen voimassaoloa ei ole tarkoitus jatkaa.

Eduskunnalle vastikään annetussa esityksessä uudeksi hallitusmuodoksi ei enää mainita markkaa Suomen rahayksikkönä. Perustuslakivaliokunta totesi, ettei ennen Emu-jäsenyyttä tarvitse muuttaa hallitusmuodon 72. pykälää, jossa markka mainitaan. Muutos voidaan valiokunnan mukaan jättää hallitusmuodon uudistuksen yhteyteen.

Uusi hallitusmuoto on tarkoitus saattaa voimaan kuitenkin vasta eduskuntavaalien jälkeen, joten markasta luopuminen ei vaadi nopeutettua perustuslakijärjestystä ja viiden kuudesosan enemmistöä.

Epäsymmetriset häiriöt poikkeuksia

Hallitus arvioi tiedonannossa, että pyrkimys kohti rahaliittoa on jo tuonut myönteisiä vaikutuksia.

Korkotaso eri maissa on yhdentynyt, ja rahoitusmarkkinat ovat pysyneet vakaina huolimatta lähestyvästä EMU-ratkaisusta. Tällä on ollut myönteinen vaikutus talouskasvuun ja työllisyyteen, hallitus katsoo.

Suomen kannalta on hallituksen mielestä myönteistä, että EU-maat sopivat vakaus- ja kasvusopimuksesta, jonka kautta EMU-maat sitoutuvat tiukkaan talouspolitiikkaan. Luottamusta lisää myös keskuspankin itsenäisyys ja selkeät rahapolitiikan tavoitteet, hallitus kirjoittaa.

Suomen kannalta EMU:n oloissa pahin ongelma on epäsymmetrinen häiriö, joka kohdistuisi Suomen talouskehitykseen haittaamatta muita EMU-maita. Hallitus katsoo, ettei niiden merkitystä pidä korostaa liikaa.

- Suuret häiriöt Suomen taloudessa ovat liittyneet talouskehityksen murroksiin eivätkä normaaleihin suhdannevaihteluihin. Kysymys on ollut kertaluontoisista tapahtumista, tiedonannossa arvioidaan.

Häiriöiden vaikutusta vähentää myös kansantalouden avautuminen ja tuotantorakenteen monipuolistuminen, hallitus uskoo. Yhteisen rahan oloissa häiriöt jäävät sektorikohtaisiksi eivät yhtä helposti uhkaa koko kansantaloutta. STT-IA
20.2.1998

POLITIIKKA -SIVULLE