VM ja komissio miettivät, mitä EMU:sta pitäisi virallisesti tiedottaa

Pulmallisinta hankkeessa on se, mitä oikein olisi viisasta ja tarpeellista tiedottaa. Valtavia määrärahoja ei ole käytettävissä.

EU-komission Suomen edustuston päällikkö Jukka Oas sanoo, että EMU-tiedotuksen yhteyteen ei haluta liittää sanaa kampanja. Sanahan viittaa mielipiteiden muokkaamiseen jonkun asian puolesta tai sitä vastaan. Sellaista ei nyt haluta tehdä. Muistissa on myös laajamittainen tiedotushanke ”Verotus kevenee”, joka ei kerännyt kansalaisten jakamatonta suosiota.

Oas sanoo, että EMU:a ja euroa käsitteleviä artikkeleita ilmestyy 2 500 kappaleen kuukausivauhtia eri julkaisuissa ilman kampanjoitakin. Lisäksi työnantajajärjestöt valistavat yrityksiä, palkansaajajärjestöt jäsenistöään, kaupan keskusliike kauppaa, pankit sekä yritysasiakkaita että yksityisasiakkaita jne.

Monenlaista tietoa on liikkeellä ja etsii perillemenoa. Jos ihmisiltä taas yleisellä otannalla kysytään, mistä tiedotusvälineestä he haluavat lisää tietoa, vastaus on televisiosta.

Naiset ja nuoret vähemmän kiinnostuneita EMU:sta

Jos suomalaisilta testataan EU-tietoja, he myös tietävät aika paljon. EU-kansalaisten keskinäisissä vertailuissa suomalaiset sijoittuvat tietämyksensä perusteella keskivaiheille. Yllätys ei ole, että korkeasti koulutetut tietävät enemmän ja ovat kiinnostuneempia kuin vähän koulutusta saaneet.

Mitä enemmän ikää ja koulutusta on kertynyt, sen hanakammin suomalainen myös ottaa kantaa EMU:un - puolesta tai vastaan.

Mainosmiesten karkean säännön mukaan kymmenisen prosenttia suomalaisista jää tämäntyyppisen tiedottamisen katvealueeseen, vaikka tietoiskuja pantaisiin Kauniiden ja rohkeiden mainoskatkoiksi.

Oas on kuitenkin lievästi huolestunut naisten, nuorten ja vähän koulutettujen EMU-tietämyksestä. Tilastot viittaavat siihen, että naiset eivät ole miesten tavoin Emusta kiinnostuneita tai halukkaita ottamaan siihen kantaa. Naisten joukossa on paljon mielipideilmaston ns. keskitien kulkijoita, joiden käytöstä ei osata ennakoida.

Jukka Oas uskoo, että suomalaisten perussuhtautumisessa Euroopan unioniin ei ole odotettavissa dramaattisia muutoksia. Jäsenyydestä äänestettiin pikemminkin sydämellä kuin päällä. Jäsenyyttä puolsi tavoite turvallisesta elämästä toisten joukossa.

Kun ruoan hintakin putosi, EU-kannatuslukemat pysynevät ennallaan. Suomalaiset eivät ole kansana kuitenkaan eturintamajoukkoa, kun pohdittavana on liittyminen rahaliittoon. Mutta EMU:un mennään, kun muutkin menevät.

Edustuston päällikkönä Jukka Oaksen päänsärkynä on pohtia, mitä tietoa erityisesti tarvitaan vapun jälkeen, kun päätös EMU:un liittyvistä maista on tehty.

MARGIT HARA
20.2.1998