Haavisto: Ikävää, kun saa kerätä puukkoja selästään
Haaviston luontokoulu on pyörinyt hallituksessa syksystä saakka. Kun vielä 14 000 muistutusta saa vastauksensa, tulee Natura 2000 -ohjelmasta Suomen tarkimmin valmisteltu suojeluohjelma. Yllättäen valtaosa Naturan kritiikistä kohdistuu vanhoihin suojeluohjelmiin, kertoo ympäristöministeri Pekka Haavisto.Natura 2000 -ohjelman synnyttämä paperisota on aivan omaa luokkaansa suomalaisessa ympäristöhallinnossa. Ohjelmasta on tehty kaikkiaan 14 000 muistutusta. Ennen kuin Natura voidaan hyväksyä lähetetään muistutuksen tehneille maanomistajille kirjalliset vastaukset rajausten poistoista ja muutoksista. Kun vielä vastauksiakin voi kommentoida ministeriöön, ollaan pitkällä keväässä ennekuin Natura voidaan käsitellä valtioneuvostossa. - Kyseessä lienee Suomen historian laajin kuuleminen muistuttaa ympäristöministeri Pekka Haavisto. Sitten syytetään vielä salailusta, hän huokaa. Eikä avoimuudesta ole erikseen palkittu. Länsi-Suomen Ympäristökeskus lähetti Naturan alkuvaiheessa 6000 kirjettä suoraan maanomistajille. Kritiikki Vaasan alueella oli kuitenkin yhtä kovaa kuin muualla. Puukkoja selässäNaturan käsittely on myös hallituksessa ollut ankara ja yksityiskohtainen urakka. Haaviston luontokouluksi kutsuttu ryhmä on käynyt yksityiskohtaisesti läpi Naturaan ehdotettuja alueita kartan ja muistutuspinon kanssa.- Joukossa on monistettuja muistutuksia, paljon niitä jotka kohdistuvat Naturan ulkopuolella oleviin alueisiin sekä erittäin paljon sellaisia, jotka kohdistuvat vanhoihin luonnonsuojelualueisiin, kertoo ympäristöministeri. Työ on osoittanut, että tieto suojelusta ei aina ole siirtynyt maanomistajalta toiselle. Samalla on paljastunut, että ankaralla väännöllä jo Holkerin hallituksessa päätetty rantojensuojeluohjelma ei ole vieläkään saavuttanut laajaa hyväksyntää maanomistajien keskuudessa. Haavisto uskoo, että luontokoulusta on ollut hyötyä hallituksella, vaikka ainakin alkuvaiheessa rökitys hallituksen sisällä oli kovaa. - Aina on ikävää, kun saa kerätä puukkoja selästään. Joissain kysymyksissä tuntuu, että oppositio on hallituksen sisällä. Ehkä alku oli kovaa, mutta piti vain purra hammasta ja uskoa, että ehkä tästä kaikesta tolkkua tulee kun ihmiset tutustuvat paremmin esitykseen. - Aika on tuonut ymmärrystä. Luonnontieteellisen tutkimuksen rooli on korostunut koko ministerityössä ja ne jotka ovat jaksaneet seurata argumentteja ovat saaneet tästä irti. Mutta ei lisätuki luonnonsuojelulle hallituksessakaan pahitteeksi olisi. Viivästys vei Life-rahatNaturan viivästyminen aiheuttaa Suomelle tänä vuonna ainakin 20 miljoonan markan tappiot menetettyinä Life-rahoina. Menetys on sikälikin harmillinen, että rahaa voidaan käyttää suojelualueiden lunastamiseen ja korvauksiin.- Voi kysyä onko ministeriryhmän hyvin perusteltu työ ollut sen arvoista tai vielä arvokkaampaa. En tiedä voiko näitä panna vastakkain. - Loka-marraskuussa tuotiin ministeriryhmässä esiin, että Naturasta pitäisi irrottaa ne alueet, joihin Life-rahaa on haettu ja viedä ne valtioneuvostolle. Niistä on vielä kuitenkin kiistanalaisia alueita loppulistallakin. - Jos ministeriryhmä päättää, että ei tule Naturaa ollenkaan, niin me joudumme Life-rahojen palautuskierteeseen. Haaviston mukaan rahaa on saatu kaikkiaan noin 80 miljoonaa. Kaikkiaan Suomi on saanut EU:n rahoitusta luonnonsuojelulle parin sadan miljoonan markan verran. Kuka johtaa harhaan?Naturan tiimoilta on syydetty myös melkoisesti propagandaa. Yleisimpänä kiistanaiheena on ollut tavoiteltu suojelumäärä. Naturan myötä Suomen pinta-alasta suojelun piiriin tulee noin 7,6 prosenttia, kertoi Maaseudun Tulevaisuus. Sillä ylletään Euroopassa vasta sijaluvulle yhdeksän.Suomen viime vuoden kuulemisessa esitys oli vielä 11 prosenttia, jolla olisimme päässeet kuudenneksi. Kuitenkin vielä viime viikolla europarlamentaarikko Kyösti Virrankoski puhui Ilkan haastattelussa, että Haavisto esittäisi 15 prosenttia pinta-alastamme suojelun piiriin ja syytti tätä Brysselin kortilla pelaamisesta. - Prosenttien varjoon on jäänyt se, miten suuri osa pinta-alasta on jo suojeluohjelmien piirissä. Haavisto muistuttaa, että kymmenen prosentin suuruusluokka käsittäisi nykyisten suojeluohjelmien lisäksi pohjoisen erämaalain kattamat alueet. Armoton kritiikki on kuitenkin paradoksi sinällään. Naturan piiriin tulevia uusia alueita on vain nelisen prosenttia koko ohjelmasta. Suomen Luonnonsuojeluliitto onkin kritisoinut muutamia tammikuisia lisäyksiä vain kosmetiikaksi 700- 800:n supistuksen rinnalla. EU:n keskilinjallaHaaviston mukaan Suomi tulee Natura-esityksineen EU-maiden keskijoukossa. Hän ihmetteleekin niitä, jotka Virrankosken lailla sanovat, ettei meidän tarvitse välittää komission muistutuksista.- Kun EU:lla on yhteinen luonnonsuojeluohjelma ja meillä on hyvin hoidettu luonnonsuojelupolitiikka, niin olisihan se kovin kummallista jos me tällä kohdalla lyötäisiin hanskat tiskiin ja todettaisiin, ettemme piittaa luonnonsuojelusta. Ei se olisi metsäteollisuuden eikä luonnonvaroista riippuvaisten tuotantomuotojen etu. Virrankosken mukaan ministeri virkamiehineen on johtanut suomalaisia tietoisesti harhaan. Mutta kuka johtaa harhaan ja ketä? Moitteiden sijasta Haavisto ojentaa yhden kiitoksen tiedotusvälineille. - Ilman muutamia asiallisia tiedotusvälineitä tämä homma ei olisi onnistunut ollenkaan. On päinvastaisiakin esimerkkejä joillain alueilla, joista näkee sen, että kun tiedotusvälineen kautta ei ole saanut asiallista kuvaa Naturasta, niin pelot ja uskomukset ovat mitä kummallisimpia. - MTK:lla etujärjestönä on ollut hyvin kärkevä rooli. Aina en ole kokenut, että mielipiteet itse maanomistajien piirissä olisivat yhtä kärkeviä. Haavisto sanookin, että aluetasolla on käyty aivan asiallista keskustelua ja taistelu on ollut enemmän pääkonttorien taistelua. Metsäselonteko kuopattiinAsenneilmapiiristä hallituksessa kertoo myös maa- ja metsätalousministeriön suunnitteleman metsäpoliittisen selonteon hautaaminen.- Metsäpoliittisessa selontekoluonnoksessa oli käyty aika kovaa rajankäyntiä luonnonsuojelupuolelle, toteaa Haavisto vaikka korostaakin ymmärtävänsä MMM:n roolin talousmetsien suhteen. Hän luetteleekin koko joukon merkittäviä kohteita, jotka kaipaavat vielä kehittämistä. Esimerkiksi Repoveden kansallispuistosuunnitelma on ollut esillä Kotkan - Kouvolan seudulla. - Minusta näille pitää olla aika avoin, eikä ole mitään järkeä, että ympäristöministerinä sanoisin, että kaikki mitä suojelun eteen voidaan tehdä on nyt tehty. Suojeluvastaisuus leviää?Keskusteluilmapiiri näyttääkin muuttuneen niin, että ympäristötahot joutuvat yhä useammin torjumaan vaatimuksia suojelun purkamisesta. Haaviston mukaan tämä tuli jo esiin vanhojen ohjelmien rahoituspäätöstä tehtäessä.- Todettiin, että jos ei raha meinaa piisata, niin miksei lähdetä purkamaan ohjelmia. Paine oli puettu valtiontalouden kaapuun, mutta kyllä siinä oli mielestäni revanssihenkeä, että liian aktiivisesti on viety suojeluohjelmia eteenpäin. Haavisto viittaa myös keskusteluun Ounasjoen ympärillä, jossa Rovaniemen maalaiskunta haluaisi purkaa joen suojelun ja rakentaa lisävoimaa. - Kun on kysytty, onko tämä realismia, niin olen sanonut, että sellaista esitystä ei ympäristöministeriöstä lähde. Jos eduskunnasta löytyy yli sadan kansanedustajan joukko joka alkaa Ounasjoen suojelulakia purkaa, niin sitten ihmetellään. Haavisto ei ole kuitenkaan ylettömän huolestunut asenneilmapiiristä edes Lapissa. Vapaiden vesien jättäminen on hänen mukaansa viisautta jo turismin ja luontomatkailunkin kannalta.
PETE PAKARINEN |
POLITIIKKA -SIVULLE