Viikonlopun politiikkaa lyhyesti


Kaskeala: EU:n yhteinen puolustus vain NATO:n kautta

Puolustusministeriön puolustuspoliittisen osaston johtoon siirtyvän Juhani Kaskealan mukaan EU:n mahdollinen yhteinen puolustus voidaan rakentaa vain olemassa olevan NATO:n varaan. Hänen mielestään kilpailevan järjestelmän perustaminen olisi hullua.

Turun Sanomissa sunnuntaina haastateltu Kaskeala uskoo, että Euroopan yhdentymiskehitys saattaa johtaa yhteiseen puolustukseen yhteisen rahan ja talouden vanavedessä.

Hän sanoo tähdentäneensä jo vuosia sitten, että Suomelle liittoutuminen on todennäköisempää Euroopan integraation syvenemisen kautta kuin ulkoisen uhan takia. Kaskeala ei kuitenkaan usko, että hänen toimintakaudellaan tapahtuu mitään radikaalia muutosta Suomen suhteessa NATO:on.


Heikkinen vastustaa kopterihankintaa

Vihreän liiton puoluesihteeri Ari Heikkinen esittää helikopterihankkeesta luopumista. Heikkinen korosti lauantaina Siilinjärvellä, että olisi kohtuutonta sitoa seuraava hallitus ja eduskunta siitä aiheutuviin menoihin.

Heikkinen huomautti, että Suomen turvallisuuspoliittinen tilanne on vakaampi kuin koskaan ennen. Lisäksi naapurimme Ruotsi ja Venäjä tekevät selkeitä leikkauksia omiin puolustusmenoihinsa.

Kansalaisten turvallisuus voidaan Heikkisen mukaan hoitaa parhaiten takaamalla peruspalvelujen toimivuus.


Eurodemarit haluavat säännöllistä yhteydenpitoa keskuspankin kanssa

Europarlamentin sosiaalidemokraatit haluavat lisätä talouspoliittista vuoropuhelua Euroopassa. Ryhmä vaatii säännöllistä yhteydenpitoa parlamentin ja keskuspankin kesken.
- Emme kiistä keskuspankin itsenäisyyttä, mutta itsenäinenkin keskuspankki on velvollinen kertomaan linjauksistaan ja perusteluistaan, sanoo ryhmän puheenjohtaja Pauline Green.

Hän puhui SDP:n europarlamenttivaltuuskunnan EMU-seminaarissa Jyväskylässä lauantaina. Euroopan parlamentti järjestää keskuspankin pääjohtajan ja johtokunnan jäsenehdokkaiden kuulemisen toukokuussa Brysselissä. Greenin mukaan hänen ryhmänsä odottaa silloin saavansa yksityiskohtaista tietoa siitä, kuinka keskuspankki aikoo tehtävänsä hoitaa.

- Parlamentti on ainoa elin, jolle keskuspankki ja valtiovarainministerien Ecofin-neuvosto voivat julkisesti tehdä tiliä euroon liittyvistä kysymyksistä, Green katsoo. Greenin mukaan pankin vuotuinen selonteko parlamentille ei riitä, vaan kasvua ja työllisyyttä edistävän eurooppalaisen talouspolitiikan toteuttaminen edellyttää säännöllistä yhteydenpitoa pankin, parlamentin ja Ecofinin kesken.

Europarlamentin sosiaalidemokraattinen ryhmä aikoo myös edellyttää, että keskuspankki arvioi valitsemansa rahapolitiikan vaikutukset EMU-maiden työllisyyteen.

Euroopan parlamentin jäsen Reino Paasilinna otaksui, että yksipuolista monetarismia kannattavat ehdokkaat eivät saa toukokuun kuulemistilaisuudessa taakseen parlamentin yksimielistä tukea.
- Tämä voi koskea myös mahdollista Suomen ehdokasta, Paasilinna sanoo.

Euroopan keskuspankki perustetaan sen jälkeen, kun euroalueeseen osallistuvista maista on päätetty huhti-toukokuun vaihteessa. Euroopan keskuspankin johtokunta nimitetään euroalueen valtionpäämiesten yhteisellä ja yksimielisellä päätöksellä Ecofin-neuvoston ehdotuksesta.


Keskustan ja nusujen vaaliliitto kariutui

Keskustan ja nuorsuomalaisten Helsinkiin kaavailtu vaaliliitto ei näillä näkymin toteudu. Keskustan puoluesihteeri Eero Lankia sanoo lauantain Kalevassa nuorsuomalaisten kieltäytyneen liitosta perjantaina.

Lankia olisi toivonut vaaliliiton syntyvän. Hänen mielestään voimien yhdistäminen olisi ollut pääkaupunkiseudun suhteellisen korkean äänikynnyksen vuoksi järkevää. Puolueilla on Helsingissä mielipidemittausten mukaan suunnilleen samansuuruinen kannatus.

Sen sijaan Lankia torjuu ajatuksen, jonka mukaan nuorsuomalaisten äänet olisivat varmistaneet keskustan puheenjohtajan Esko Ahon läpimenon eduskuntaan Helsingin vaalipiirissä. Hänen mukaansa Aholla on hyvät mahdollisuudet muutenkin.

Esko Aho ei ole vielä paljastanut, vaihtaako hän vaalipiirinsä Vaasasta Helsinkiin vuoden 1999 vaaleissa. Hänen kannanottoaan odotetaan Naganon olympialaisten jälkeen.


Laitinen vierastaa keskustaa

SDP:n puoluesihteeri Kari Laitinen pitää puolueensa yhteistyömahdollisuuksia keskustan kanssa seuraavien vaalien jälkeen synkeinä. Hänen mielestään ristiriitoja lietsovat keskustan ajama työreformi ja sen vaaliliittohankkeet nuorsuomalaisten kanssa.

Laitinen arvioi lauantaina Ilta-Sanomien haastattelussa, että keskusta haluaa purkaa mm. työehtosopimuksista rakentuvan perusturvan. SDP ei sulata vaatimusta sopimusten yleissitovuuden poistamisesta.

Laitinen asettaa SDP:n tavoitteeksi ensi vuoden eduskuntavaaleissa yli 60 paikkaa. Sen saavuttaminen edellyttää 700 000:n äänen keräämistä. Nykyisessä eduskunnassa puolueella on 62 kansanedustajaa.


Anttila: Vaalien tulos määrää hallituspohjan

Keskustan varapuheenjohtaja ja europarlamentaarikko Sirkka-Liisa Anttila pitää vaalien tulosta ratkaisevana, kun uutta hallitusta muodostetaan. Anttila vastasi sunnuntaina SDP:n puoluesihteerille Kari Laitiselle, joka on arvioinut SDP:n ja keskustan yhteistyönäkymät synkeiksi.

Anttila nimeää keskustan perusturvapuolueeksi. Hän torjuu epäilyt siitä, että keskustan yhteistyö nuorsuomalaisten kanssa tähtäisi sosiaaliturvan purkamiseen. Työreformissakaan ei Anttilan mukaan ole kysymys työsopimusten mukaisten perusoikeuksien romuttamisesta, vaan joustavuuden lisäämisestä tiettyjen perusraamien sisällä.


SDP putosi kolmanneksi - keskusta suurin puolue

SDP:n suosio on laskenut edelleen, ja puolue on nyt vasta kolmanneksi suosituin. MTV julkisti perjantaina mielipidetiedustelun, jonka mukaan SDP:n ohi on noussut keskustan lisäksi kokoomus.

Sosiaalidemokraattien kannatusluvuksi mitattiin 23,4 prosenttia, kokoomuksen 23,5 ja keskustalle mitattiin 25,8 prosenttia.

Verrattuna edelliseen mittaukseen joulukuussa keskusta ja kokoomus ovat kohentanut kannatustaan eniten. Keskustalle mitattiin viimeksi 25,1 prosentin kannatus ja kokoomukselle 22,7 prosenttia. SDP ei ole juuri liikkunut, viimeksi lukema oli 23,6 prosenttia.

Vasemmistoliiton kannatus on laskenut 8,8 prosentista 7,5:een, mutta vihreiden kannatus nousi 8,1 prosentista 8,8 prosenttiin.

Tutkimuksen tehnyt Research International haastatteli puhelimitse 2 255 henkilöä 2.-18. helmikuuta. Virhemarginaali on kaksi prosenttiyksikköä suuntaan tai toiseen.

Koonnut: IA
23.2.1998


POLITIIKKA -SIVULLE