BACK

Pääkirjoitus

Päätoimittaja Ilkka Ahtokivi


20.2.1998

Epäpyhä allianssi

Keskusta, kristilliset ja nuorsuomalaiset ovat päättäneet solmia vaaliliiton Helsingissä. Tämähän on sinänsä sallittua, mutta koalitio vaikuttaa aatteellisesti tarkastellen hieman kummalliselta. Monin paikoin keskusta puolestaan liittoutuu tälläkin kertaa apupuolueensa RKP:n kanssa.

Keskustan kannalta vaaliliitto Helsingissä on matemaattisesti hyvin perusteltu. Puolue on koettanut traktorimarssia suurimpiin kaupunkeihin aina turhautumiseen saakka.

Nuorsuomalaisilta ja etenkin kristillisiltä kannattaa toki ottaa liiat äänet pois kuljeksimasta. Nuorsuomalaisilla on näet mahdollisuus kahteen paikkaan Helsingissä ilman vaaliliittoakin. Ja kaikki, mikä menee tämän yli, sataa jatkossa keskustan laariin.

Kristillisten asema Helsingissä on Eeva-Liisa Moilasen siirryttyä kokoomukseen niin epätoivoinen, että nämäkin jyvät kannattaa pakata keskustan hinkaloon.

Kristilliset tarvitsevat vaaliliittoja muualla maassa, ja puolue on varsin etevä keskittämään äänet omilleen. Siksi SKL tunnetaankin varsin taitavana vaaliliittoutujana. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella keskustan halukkuus liittoutua kristillisten kanssa onkin jo sitten paljon pienempi. Kokemus on opettanut vaaliliittojen vaarat.

Myös RKP osaa tehdä vaaliliittoja. RKP:n vasallipuolueaseman takaamiseksi keskustan kannattaa kuitenkin solmia joku määrä näitäkin vaaliliittoja. Sama pätee jossakin määrin myös kristillisiin, joiden hallitustoiveet taitavat sittenkin olla pitkälle keskustan varassa.

Mikä näitä puolueita sitten yhdistää? Keskusta on perinteisesti etujärjestö, jonka toiminnassa aatteellisuudella ei ole juuri sijaa. RKP:lla on vastaava asema ruotsinkielisen kansanosan piirissä, joten nämä liitot ovat varsin luontevia. Kristilliset taas sopivat arvokonservatiivisena liikkeenä keskustan ja RKP:n porukkaan, mutta tekevät joukossa nuorsuomalaiset?

Nuorsuomalaiset ovat turhautuneet vallan puutteeseen. Puolueen ainoa mahdollisuus päästä hallituskammareihin on ryhtyä jonkin isomman puolueen vasalliksi.

Tämä selittää puolueen halun antautua muuliksi keskustan vaalivankkureiden eteen. Kovin paljon yhteistä aatteellista perintöä ei puolueilla ole.

ILKKA AHTOKIVI