Suomalainen viinikulttuuri on pienen piirin harrastus

Keskiolut-kossu -kansa ei sittenkään kannata vapaampaa alkoholipolitiikkaa

Enemmistö hyväksyy nykyisen järjestelmän, jonka mukaan keskiolutta saa elintarvikeliikkeistä ja A-olutta sekä väkeviä Alkosta. 90-luku on ollut vakaiden mielipiteiden aikaa. Ainoastaan viinin myynti jakaa mielipiteitä.

Vuonna 1995 64 prosenttia halusi viinit elintarvikekauppoihin, nyt luku on noussut 67 prosenttiin. Vastaavasti noin 30 prosenttia haastatelluista pitäisi viinit edelleen Alkon hyllyissä. Ns. eurooppalaisia nautiskelutapoja suomalaiset eivät ole tilastojen valossa oppineet.

Tutkija Esa Österberg Stakesista sanoo, että viinikulttuurin Suomi on vielä myytti. Arkipäivisin viiniä ei juuri nautita. Jos puolet suomalaisista päättäisi juoda lasin viiniä päivässä, kokonaiskulutus kasvaisi peräti parisen litraa henkeä kohden vuodessa.

Karkea sääntö, jonka mukaan Suomessa juotavan alkoholin juo kymmenisen prosenttia kansalaisista urakkaluontoisesti, ei näytä muuttuvan. Olemme Österbergin mukaan edelleen keskiolut-kossu -kansaa. Kapakkamyynnistä 70 prosenttia on olutta.

Viineistä parhaiten käy kaupaksi valkoinen, makea omppuviini. Sitä tuskin nautitaan pikkurilli ojossa palanpainikkeena lihapullien tai läskisoosin kera.

Makean viinin suosio kertoo Österbergin mukaan siitä, ettei viiniä sittenkään nautita ruokajuomana. Todellisten viininharrastajien joukko on kasvanut, mutta se on kuitenkin vielä pieni.

Myymälöitä ja tuotteita kannattaisi karsia

EY-tuomioistuin hyväksyi perustelun kansanterveyden suojelemisesta sekä toisaalta toimintaperiaatteen, jonka mukaan Ruotsin Systembolaget ottaa valikoimiinsa tuotteita syrjimättä ketään ja asettamatta maahantuotuja tuotteita kotimaisia tuotteita epäedullisempaan asemaan.

Suomen vähittäismyyntimonopoli on Alko Oy:n toimitusjohtaja Reijo Salmen mukaan paljonkin Ruotsin monopolia vapaampi. Eroja on mainonnassa, maahantuonnissa, ravintolamyynnissä, valistuksessa ja aukioloajoissa.

Äskettäin tehtiin päätös Alko-Yhtiöitten pilkkomisesta niin, että Alko Oy erotetaan konsernista. Se jää sosiaali- ja terveysministeriön alaisuuteen ja jäljellejäävä osa eli Havistra Oy ja Primalco Oy siirtyvät kauppa- ja teollisuusministeriön alaisuuteen.

Salmi sanoo, että monopoli turvaa valikoimat. Liiketaloudellisesti ajatellen osa 255 myymälästä kannattaisi lopettaa, ja tarjontaa kaventaa. Viime vuonna myynnissä oli 2 146 tuotetta. Kuitenkin markkamyynnistä 90 prosenttia kertyi noin 500 tuotteen myynnistä ja puolet markkamyynnistä vain 28 eri tuotteen myynnistä.

Alkon itsepalvelumyymälöissä tuotesijoittelu jo kertoo satunnaisellekin asiakkaalle, mikä myy. Lähinnä kassaa löytyy useimmiten kirkasta. Asiakaspalvelumittauksissa Alkon palvelutaso sijoittuu heti Stockmanin jälkeen toiselle sijalle.

Salakuljetus uhkaa

Puolet kansalaisista uskoo, että viinien siirtäminen elintarvikeliikkeisiin lisäisi valikoimaa, mikä on Österbergin mukaan käsittämätön uskomus.

Siinäkin on ristiriitaa, että samat kansalaiset, jotka vaativat viiniä maitokauppoihin, ovat huolissaan nuorten ja naisten kulutuksen kasvusta. Vapautta lisäävät uudistukset ovatkin tuoneet ikäviksi koettuja haittoja. Julkisilla paikoilla juodaan yhä enemmän ja varsinkin nuorison näkyvä juopuminen on lisääntynyt.

Österberg pitää salakuljetusta todellisena uhkana, jos tax free -myynti lopetetaan. Pirtua salakuljetetaan jo nyt huomattavia määriä.

Jo kolmen neljän vuoden kuluttua voidaan nähdä pakettiautojen suuntaavaan Saksaan ja näin käy viimeistään vuoden 2004 jälkeen, jos alkoholin hinta on yhä korkea eikä verotasoa ole saatu laskemaan niin, että salakuljetus ei enää kannattaisi, Österberg uskoo.

MARGIT HARA
20.2.1998