Hallitus: Oppositio politikoi vakavalla asialla

Väkivaltarikoksista vaadittiin kovempia tuomioita

Kristilliset esittivät, että hallitus asettaisi lisäksi erityisen toimikunnan kohottamaan yhteiskunnan arvoperustaa.

Oppositio ei kuitenkaan ollut yhtenäisenä rintamana välikysymyksen takana. Nuorsuomalaiset katsoivat sen kääntyvän eduskuntaa vastaan, koska välikysymyksessä korotetaan hallitus ylivoimaiseksi toimijaksi sellaisissakin asioissa, jotka ovat täysin eduskunnan vallassa.

Kysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja, kristillisten Bjarne Kallis katsoi, ettei hallituksella ole minkäänlaista linjaa turvattomuuteen liittyvien ongelmien lieventämisessä. Kallis korosti erityisesti kasvatuksen merkitystä.

Kristillisten mielestä sosiaalisen turvattomuuden lisääminen voi johtaa ns. Liverpool-malliin, jossa kansan kapinoinnin tukahduttamiseen tarvitaan entistä enemmän poliisivoimien käyttöä.

Kallis huomautti, että Suomessa ovat väkivaltarikoksista annettavat rangaistukset lievempiä kuin muissa EU-maissa.
- Tosiasia on, että meillä rangaistusta haetaan usein asteikon alapäästä. Myös väkivaltarikoksen toisen osapuolen eli rikoksen uhrin asema on otettava entistä paremmin huomioon, Kallis tähdensi.

Keskustan Kari Myllyniemi oli samoilla linjoilla. Hän ihmetteli, miksi pahoinpitelyrikoksia jätetään meillä usein syyttämättä tai niistä annetaan ainoastaan sakkorangaistus. Muun muassa Ruotsissa vammoja aiheuttaneesta pahoinpitelystä saa poikkeuksetta vähintään yhden kuukauden ehdottoman vankeustuomion. Naturakin lisää turvattomuutta Myllyniemen mielestä tavallisen pienen ihmisen turvattomuutta lisää myös hallinnon ylimielisyys. Esimerkin hän löysi Naturasta, jonka piiriin on otettu pienmaanomistajien maita kertomatta asiasta laisinkaan omistajille.

Vasemmistoryhmän kansanedustajat eivät allekirjoittaneet välikysymystä. Veijo Puhjo katsoi, että poliisin valtuuksien lisääminen ja rangaistusten koventaminen on myös uhka perusoikeuksille ja kansalaisvapauksille.

Puhjo muistutti, että Yhdysvalloissa on vangittujen lukumäärän suhde väkilukuun kymmenkertainen Suomeen verrattuna. Silti väkivaltainen rikollisuus on siellä paljon vakavampi ongelma kuin Suomessa.

Perussuomalaisten Raimo Vistbacka näki turvattomuuden lisääntymisen liittyvän poliisin määrärahojen pienuuteen ja oikeusturvan näivettymiseen. Vistbacka puolusti orimattilalaisen turkistarhaajan aseenkäyttöä. Hänen mielestään itsepuolustukseksi ammutut haulit saattoivat pelastaa Suomen ainakin toistaiseksi vakavammilta terroristien toimilta. Poliisin voimavaroihin ei leikkauksia Hallitus lupaa, että poliisin voimavaroihin ei kohdisteta uusia säästötoimia. Sisäministeri Jan-Erik Enestam (RKP) ilmoitti asiasta vastatessaan tiistaina eduskunnassa opposition välikysymykseen.

Hallitus torjui opposition väitteen, että ihmisten turvallisuus olisi maassamme selvästi heikkenemässä.
- Tämä on niin vakava väite, ettei sillä tulisi missään oloissa politikoida, Enestam sanoi.

Enestamin mukaan yleinen järjestys ja turvallisuus on Suomessa kyetty pitämään kansainvälisesti vertailtuna hyvällä tasolla. Sen verran hallitus myönsi, että kehityksessä on eräitä piirteitä, jotka antavat aihetta huoleen.

Enestam mainitsi mm. pahoinpitelyrikosten määrän kasvun ja ongelmat omaisuusrikosten selvittämisessä.

Enestam torjui myös opposition väitteen, että omaisuuden suojaaminen olisi jätetty kansalaisten oman toiminnan varaan. Väitteen taustalla olivat erityisesti turkistarhoille tehdyt iskut.

Hallituksen mukaan poliisi on lisännyt partiointia tarhoille ja antanut suojausneuvontaa elinkeinonharjoittajille. Poliisin eri yksiköt ovat myös järjestäneet asiaan liittyvää tiedustelutoimintaa. Enestam luetteli myös joukon uudistuksia, joilla ihmisten ja yhteiskunnan turvallisuutta aiotaan vielä parantaa.

Eduskunnan käsittelyssä oleva lainuudistus tekisi raiskauksesta aina virallisen syytteen alaisen rikoksen ja mahdollistaisi nykyistä kovemmat rangaistukset. Keväällä eduskunta saa esityksen lähestymiskiellosta.

Liikennejuopumusta pyritään ehkäisemään lisäämällä puhalluskokeita. Huumausainerikollisuuden valvontaa lisätään vankiloissa.

Enestamin mukaan selvittelyn alla ovat poliisin esitutkintavaltuuksien riittävyys sekä pidättämis- ja vangitsemiskynnyksen laskeminen.

Oppositio halusi myös nostaa keskustelua tuomioistuinten rangaistusten tasosta, joka sen mielestä ei vastaa yleistä oikeuskäsitystä. Enestam huomautti, että hallitus ei voi vaikuttaa yksittäisissä tapauksissa tuomioihin ja että lait eivät ole esteenä tilanteen niin vaatiessa ankarillekin rangaistuksille. Kokoomus arvosteli vihreitä ja Tuomiojaa Kokoomuksen ryhmäpuhuja Heikki Koskinen kummasteli vihreiden "ymmärtäväistä suhtautumista terrori-iskuihin, joissa myös eläimet joutuvat kärsimään".

Koskinen moitti myös SDP:n Erkki Tuomiojaa, joka oli kirjoittanut vääryyksiä protestoivien nuorten "vähäisistä ylilyönneistä".

Vihreiden Erkki Pulliainen kiisti jyrkästi, että vihreät olisivat koskaan tukeneet turkistarhaiskuja, mutta ei puuttunut tapahtumiin sen enempää.

Vasemmistoliiton Pekka Saarnio peräänkuulutti poliisilta malttia ja harkintaa. Hän vaati, että poliisin äskeiset toimet Tampereella tutkitaan tarkoin.

Ruotsalaisen kansanpuolueen Henrik Lax kavahti ajatusta, että nuorten ja poliisien äskeiset yhteenotot antaisivat aihetta tarkistaa perusoikeuksia.

- Yhteiskunnan ja sen laillisen järjestysvallan velvollisuutena on aina osoittaa kärsivällisyyttä, koska viime kädessä järjestysvallalla yksin on valta käyttää voimakeinoja, Lax opasti.

SDP:n ryhmäpuhuja Markku Pohjola kaipasi lisää voimavaroja lähipoliisille ja talousrikollisuuden torjuntaan. Hän totesi, että talousrikollisuus merkitsee noin 20 miljardin tappioita vuosittain veronmaksajille.

STT-IA
20.2.1998