Agenda 2000: Budjetti pysyy, menoja karsitaan

Agenda 2000: Suomi saa rakennetukea, maatalous kärsii



Suomi on yksi EU:n rakennetuen voittajista, mutta kuuluu maatalousuudistuksen häviäjien joukkoon. Tähän lopputulemaan tulivat useat suomalaiset tarkkailijat keskiviikkona Brysselissä, kun EU:n komissio julkaisi muutosesityksensä Agenda 2000-pakettiin.


Uudistetussa esityksessä Suomi ja Ruotsi saavat pitää pohjoiseen suunnatun hyvin harvaanasuttujen alueiden tukensa. Itse tukiohjelma, vanha ohjelma numero kuusi, katoaa, mutta komissio ehdottaa, että kyseiset alueet saisivat tulevaisuudessakin tukea ykkösohjelmasta. Siitä tuetaan EU:n köyhimpiä alueita.

EU:n alue- tai rakennetukea saavien suomalaisten määrä nousee uusien esitysten pohjalta noin 48 prosenttiin. Ehtona on, ettei taloudellinen kehitys ole liian hyvää, sillä se puolestaan asettaisi Itä-Suomen vaaraan pudota ykköstuen ulkopuolelle.

Myös korkea työttömyys "hyödyttää" Suomea, koska kakkosohjelmatukea maksetaan niille alueille, jotka kärsivät teollisuuden rakennemuutoksesta ja sitä kautta korkeasta työttömyydestä.

Maidon takuuhinta laskee

Maatalouspuolella EU:n komissio ehdottaa, että maidon takuuhintaa laskettaisiin alkuperäisen 10 prosentin sijasta 15 prosenttia. Suomi kärsii hinnanlaskusta paljon, koska suomalainen maatalous on muita EU-maita riippuvaisempi maidontuotannosta.

Hinnanlaskua korvataan nostamalla maitokiintiöitä keskimäärin kaksi prosenttia. Suomessa niitä nostetaan esityksen mukaan kaikista eniten eli 8,4 prosenttia, koska pohjoisilla ja vuoristoalueilla asuvia maanviljelijöitä hyvitetään muita enemmän.

Toinen tukimuoto sen sijaan ei auta suomalaisia viljelijöitä: komissio ehdottaa nimittäin, että säilömaissirehun tukea jatketaan. Tämä tukimuoto hyödyttää viljelijöitä mm. Ranskassa ja Saksassa, jotka vastaavat noin 40 prosentista unionin säilömaissirehutuotannosta.

Viljan hintaa halutaan laskea

Suomi ei saanut käytännön lupauksia viljanhinnan laskun aiheuttamista haitoista. Komissio ehdottaa, että viljan hintaa laskettaisiin 20 prosenttia. Tässä yhteydessä komissio viittaa kuitenkin Luxemburgin huippukokouksen päätelmiin, joissa todetaan, että maataloutta on harjoitettava koko EU:ssa myös alueilla, joilla on erityisongelmia.

Suomalaisten komissiolähteiden mukaan komissio ymmärtää Suomen erityisongelmat mm. viljantuotannossa. Ongelmana on, että viljan muuttuvat kustannukset uhkaavat nousta markkinahintaa suuremmiksi.

Tarkoitus on, että ongelmat ratkaistaisiin kahdenvälisin neuvotteluin Suomen ja komission kesken. Tässä yhteydessä on tuotu esille erityinen viljan kuivaustuki suomalaisille viljelijöille. Tästä ei kuitenkaan ole mainintaa Agenda 2000:ssa.

- Keskusteluja on kuitenkin käyty pääministeri Paavo Lipposen ja komission puheenjohtajan Jacques Santerin välillä sekä maatalousministeri Kalevi Hemilän ja komissaari Franz Fischlerin välillä, kertoi komission lähde.

Budjetti pysyy, menoja karsitaan

Tiukka kädenvääntö EU-rahoista alkoi keskiviikkona, kun komissio julkaisi muutoksensa alkuperäiseen Agenda 2000-pakettiin, joka luotiin uudistamaan unionin maatalous- ja alue- sekä rakennepolitiikkaa.

Uudistuksia pidetään elintärkeinä, jotta unioni voisi ottaa uusia jäsenmaita itäisestä Euroopasta seuraavien vuosikymmenten aikana. Jäsenyysneuvottelut kuuden hakijamaan kanssa alkavat kahden viikon päästä Brysselissä.

Ilman uudistuksia nykyiset jäsenmaat joutuisivat paisuttamaan maksujaan yhteiseen kassaan unionin laajentuessa. Tämän vuoksi komissio onkin Agenda 2000 -paketissaan pitänyt tiukasti kiinni budjettikehyksestään. Nykyinen menokatto eli 1,27 prosenttia EU-maiden yhteenlasketusta bruttokansatuotteesta pysyy.

Budjetti rakennetaan siten, että 1,13 prosenttia koko summasta käytetään varsinaisiin menoihin. Varmuusvaraksi on merkitty 0,03 prosenttia ja laajentumisvaraksi 0,11 prosenttia.

Agenda 2000 -paketin muutosesitykset kohdistuivat erityisesti maatalouspolitiikkaan, mutta myös alue- ja rakennepolitiikkaa ohjaavia rakennerahastoja uudistetaan. Rakennepolitiikassa Suomea ei kohdeltu muita jäsenmaita huonommin, mutta maatalouspuolella menetykset ovat suuremmat.

Komissio haluaa alentaa viljan, naudanlihan ja maidon tukihintoja jopa 30 prosenttia ja korvata viljelijöiden menetykset suorana tulotukena. Maidon hinnanalennus kasvoi suunnitellusta 10 prosentista 15 prosenttiin, mikä osaltaan korvataan lisäämällä maidon tuotantokiintiöitä. Koko EU:n alueella lisäys on kaksi prosenttia, mutta Suomen kohdalla se oli runsaat kahdeksan prosenttia.

Maidon hinnanalennusta korvataan myös jatkamalla aiempaa maissisäilörehun tukea. Viljan kohdalla komissio haluaa leikata takuuhintoja 20 prosenttia, ja menetyksistä puolet korvattaisiin nostamalla hehtaaritukia. Naudanlihan takuuhinta halutaan leikata 30 prosenttia ja korvata tulonmenetykset suorina tulotukina.

Rakenneohjelmia yhdistetään

Maatalousuudistuksen rinnalla komissio esittää myös unionin alue- ja rakennepolitiikkaa uudistettavaksi yhdistämällä rakenneohjelmia ja tehostamalla niiden hallintoa.

Nykyisistä kuudesta ohjelmasta muodostetaan kolme uutta tavoiteohjelmaa. Ykkösohjelma pitää sisällään heikoimmin kehittyneet alueet ja harvaanasutut alueet (vanhat 1- ja 6- ohjelmat) sekä ultraperiferiset alueet. Ykkösohjelman alueille on yhteistä se, että niiden kansantuote jää alle 75 prosentin EU:n keskiarvosta.

Kakkosohjelmaan kuuluvat teollisuuden rakennemuutoksesta kärsivät työttömyysalueet ja kolmosohjelmaan muut alueet.

Komissio haluaa myös vähentää ohjelmista hyötyvien kansalaisten määrää nykyisestä 51 prosentista alle 40 prosenttiin.

Yhdessä maatalouspolitiikan kanssa ohjelmien rahoittavat rakennerahastot muodostavat noin 80 prosenttia EU:n budjetista. Rahastot perustettiin vuonna 1988 tasaamaan eri alueiden välisiä kehityseroja.

Komission tavoite on saada muutokset hyväksytetyksi Wienin huippukokouksessa tämän vuoden joulukuussa tai viimeistään ennen Euroopan parlamentin vaaleja, jotka pidetään ensi vuoden kesällä.

STT-IA
20.3.1998


POLITIIKKA -SIVULLE