Integraatio etenee kriisien kauttaDelors: EMU tuo epätasapainon
Euroopan unionin komission edellinen puheenjohtaja Jacques Delors varoittaa jäsenmaita epätasapainosta, joka syntyy EMU:n myötä raha- ja talouspolitiikan välille. Hän odottaa Euroopan johtajilta voimakkaampaa poliittista tahtoa EU:n uudistamisessa.Tiistaina Euroopan parlamentissa puhunut Jacques Delors muistutti, että rahapolitiikka on jatkossa voimakkaan federalistisen Euroopan keskuspankin käsissä, kun taas talouspolitiikka säilyy jäsenmaiden sisäisen päätöksenteon ja hallitusten välisen yhteistyön piirissä. Delors pelkää, että vaikka itsenäinen keskuspankki pysyisikin "poliittisessa tyhjiössä" saattaa siitä kuitenkin tulla integraatiota kohtaan esitettävän kritiikin maalitaulu. Se saattaisi puolestaan aiheuttaa hankaluuksia koko integraatioprosessille. Läheisyysperiaate nytPuhuessaan EU:n instituutioiden kehittämisestä Delors korosti, ettei päätöksenteon läpinäkyvyys tarkoita vain asiakirjojen saatavuutta. Sen ydin on, että tavallinen eurooppalainen ymmärtää mitä EU:n tasolla tapahtuu, sillä Eurooppa on nyt osa kansalaisten jokapäiväistä elämää.Delors haluaisi myös avata uudelleen keskustelun läheisyysperiaatteesta. Hänen iskusanansa on yksinkertaistaminen. Päätöksenteon tehostamisen kannalta olisi puolestaan tärkeää entisestään selkiyttää työnjakoa komission ja jäsenmaiden välillä. Sen kuka mistäkin päättää on oltava selvempää. Hän olisi myös valmis nostamaan aliarvostettujen talous- ja sosiaalikomitean ja alueidenkomitean roolia. Delors vaati lisää keskinäistä luottamusta instituutioiden välille. Puhuessaan jaosta ulkoisen ja sisäisen tehokkuuden välillä, hän totesi EU:n päätöksenteon pilarijaon kuvastavan "järjestäytynyttä skitsofreniaa". Hänestä Euroopan olisi ulkosuhteissa mm Yhdysvaltain suuntaan puhuttava yhdellä äänellä. Demokratiaa ja keskittymistäDemoratian osalta Delors ilmoitti, ehkä hieman yllättäen, kannattavansa yhteisen päätöksenteon piiriin kuuluvien asioiden määrän supistamista. Hän haluaisi myös vahvistaa niin kansallisten parlamenttien kuin Euroopan parlamentinkin asemaa.EU-veteraani kertoi yllättyneensä siitä, että unionin edellisessä Amsterdamin sopimukseen johtaneessa hallitusten välisessä konferenssissa ei oltu juurikaan keskitytty institutionaalisiin uudistuksiin. Omana kantanaan Delors ilmoitti asettavansa päätöksenteon uudistamisen etusijalle. Hajautuvan integraation säännötDelors esitti myös varsin mielenkiintoisia huomioita laajenevan ja syvenevän integraation tulevaisuudesta. Hän kuvaili kaksi vaihtoehtoista 25-30 jäsenmaan mallia.Ensimmäinen olisi talousalue, jossa mukana olevilla mailla olisi vain vähän yhteistä politiikkaa. Se olisi rauhan ja yhteistyön alue, jossa kuitenkin jotkut maat epäilemättä hakisivat suurempaa yhtenäisyyttä. Delors kuvasi tätä hypoteesia "massaksi ilman uskoa". Toisessa hypoteesissa talous ja politiikkaa eriytyvät. Yksikään maa ei voisi estää muiden etenemistä tai pakottaa muita mukaan tiiviimpään unioniin politiikan eri osa-alueilla. Parlamentin ja komission rooli nousisi keskeiseksi, ja jäsenmaat muuttaisivat myös toimintatapojaan. Pysyvien edustajien COREPER:sta luovuttaisiin ja jäsenmaiden varapääministerit tapaisivat joka toinen viikko. Keskeinen kysymys pidemmällä tähtäimellä on kuitenkin se, että jäsenmaat pääsevät sopuun ennemmin siitä mitä asioita tehdään yhdessä, kuin siitä miten ne tehdään. Delors uskoo, että on parempi edetä kriisien kuin skitsofreenisten kohtausten kautta. Lopuksi Delors toivoi lisää poliittista draamaa tuleviin Euroopan parlamentin vaaleihin. Apatia ja kansalliset kysymykset olisi pidettävä taustalla.
JORI ARVONEN |
ULKOMAAT -SIVULLE