Viikon EMU-uutiset


Kahden kuukauden ylimenoaika riittää euroon siirtymisessä

Kauppiaat katsovat, että kaksi kuukautta on riittävä ylimenovaihe euroon siirryttäessä. Lyhyttä ylimenokautta yrittäjät perustelet kustannussyillä. Vuoden 2002 alussa käytetään euroa ja markkaa rinnakkain. Euroon siirtymisen ylimenokaudeksi on esitetty kuutta kuukautta. Kauppiaille riittäisi siis kolmasosa tästä.

Lisäksi kaupan alan yrittäjät esittävät muuntotaulukkoja kaksoishintojen esittämisessä sen sijaan, että kauppiaat joutuvat merkitsemään hinnat molempina valuuttoina.

- Kuluttajien edut voidaan turvata sillä, että kaupoissa on hintojen muuntotaulukot yleisesti nähtävillä, Suomen Yrittäjien kaupan toimialaryhmän puheenjohtaja Heikki Rinta-Rahko sanoo.


EMU etenee myös Ruotsissa ja Britanniassa

Vaikka Britannia, Ruotsi, Tanska ja Kreikka jäävät ensivaiheessa syrjään rahaliitto EMU:sta, nämä maat valmistautuvat omilla tahoillaan euron tuloon. Määrätietoisimmin etenee Kreikka, joka pyrkii nousemaan EMU-junaan vuonna 2001, jolloin se pystyisi muiden mukana siirtymään euron seteleihin ja kolikoihin seuraavan vuoden alussa.

Ruotsissa suuryritykset ovat painavin sanoin ilmaisseet pyrkimyksensä siirtyä euron käyttöön. Toistaiseksi EMU-valmistelut eivät ole Ruotsissa edenneet laajalla rintamalla, mutta lausuntokierrokselle on ehtinyt komiteamietintö laista, joka antaisi yrityksille laajat mahdollisuudet käyttää euroa.

Britanniassa kuvioita muutti työväenpuolueen vaalivoitto. Tony Blairin hallitus suhtautuu EMU:un edeltäjäänsä myötämielisemmin.
- Britannian asenne on selvästi muuttunut. Maan hallitus on alkanut valmistautua siihen, että Britannia saattaa liittyä EMU:un jossakin vaiheessa, valtiovarainministeriön EMU-projektin päällikkö Rauno Niinimäki toteaa.

11 EMU-maata on laatinut omat siirtymäsuunnitelmansa. Niinimäen mukaan rivit ovat hyvin koossa, sillä suuria eroja siirtymäsuunnitelmien välillä ei ole.

Suomalaisyrityksille euroon siirtymisen pelätään aiheuttavan huomattavia kuluja, kun markkaa ei enää ensi vuodenvaihteen jälkeen noteerata suhteessa muihin valuuttoihin kuin euroon. Saatavia ei enää voida muuntaa suoraan esimerkiksi dollareista markoiksi, vaan mutka täytyy tehdä euron kautta. Tämä edellyttää tietokoneohjelmien uusimista.
- Euroasetus pakottaa kahteen laskutoimitukseen, mikä on yritysten kannalta hankalaa, Niinimäki myöntää.

Hän ei kuitenkaan halua ottaa kantaa Teollisuuden ja työnantajain keskusliiton TT:n esittämään arvioon, jonka mukaan euroon siirtyminen aiheuttaisi satojen miljoonien muutostyöt.
- Haarukka arvioissa on käsittämättömän suuri. Tietotekniikka-alan konsulttiyritykset puhuvat omista arvioistaan, yritysten tietotekniikkajohtajat omistaan. Arviot vaikuttavat hiukan hatusta vedetyiltä, Niinimäki sanoo.


Waigel: Britanniakin EMU:un neljän vuoden sisällä

Saksan valtiovarainministeri Theo Waigel uskoo, että Britanniakin liittyy Euroopan talous- ja rahaliiton EMU:n jäseneksi neljän vuoden sisällä. Waigel perustaa näkemyksensä siihen, että Britanniakin haluaa todennäköisesti olla edustettuna Euroopan keskuspankin hallituksessa.

Waigel puhui asiasta lehdistölle tiistaina Pohjoismaiden ja Saksan valtiovarainministerien kokouksessa Kalmarissa, Etelä-Ruotsissa.

Waigel painotti myös, että EMU:un pyrkijöiden on syytä olla kahden vuoden ajan mukana Euroopan valuuttakurssijärjestelmässä ERM:ssä ennen EMU:un pääsyä. Waigel torjui Britannian ja Ruotsin näkemykset siitä, että valuutan vakaus ilman ERM-jäsenyyttä riittäisi avaamaan oven EMU:un.

Ruotsin valtiovarainministeri Erik Åsbrink sanoi Kalmarissa, että Britannian EMU-päätöksellä tulee olemaan suuri vaikutus Ruotsin kansalaisten EMU-mielipiteeseen.


Niinistö toivoi Ruotsin tuloa mukaan EMU:un

Valtiovarainministeri Sauli Niinistö (kok) toivoi tiistaina, että Ruotsi tulisi mukaan EMU:n kolmanteen vaiheeseen. Niinistö esitti kantansa Kalmarissa, Ruotsissa, jossa olivat koolla valtiovarainministerit Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Islannista ja Saksasta.
- Jos Ruotsi tulisi mukaan, se lisäisi vakautta koko Pohjolan taloudessa, sanoi Niinistö.

Hän huomautti kuitenkin, ettei Kalmarin kokouksen tarkoitus ole painostaa ketään mukaan.
- Ruotsi tuntee varmasti EMU:n edut ja riskit, Niinistö lisäsi.

Myös Saksan valtiovarainministeri Theo Waigel painotti, että Ruotsi tekee päätöksensä itse. Tällä haavaa Suomi on ainoana pohjoismaana menossa ensimmäisten joukossa mukaan EMU:un.

Ruotsi päätti viime vuonna, ettei se liity rahaliiton kolmanteen vaiheeseen sen alkaessa ensi vuoden alussa. Ruotsi jätti kuitenkin oven auki myöhemmälle mukaantulolle. Myös Tanska on varannut oikeuden olla liittymättä EMU:n.


Eurosta tulossa yrityksille lisälasku

Eurorahaan siirtyminen on tuomassa yrityksille huomattavan lisälaskun. Taloussanomat kertoi keskiviikkona, että euro vanhentaa kansainvälistä kauppaa käyvien yrityksien tietokoneohjelmat ja sekoittaa maksuliikenteen.

Teollisuuden etujärjestön TT:n ekonomisti Simo Pinomaa arvelee, että koko teollisuudessa on kyse varmuudella satojen miljoonien markkojen muutostarpeesta.

Vuoden alusta Suomen markka muutetaan esimerkiksi dollareiksi euron kautta, ja tähän eivät nykyiset tietokoneohjelmat kykene. Ongelma syntyy siksi, että nykyiset ohjelmat on rakennettu bilateraalisiksi eivätkä ne osaa muuntaa valuuttoja kolmannen valuutan kautta.

Myös lain mukaan yritysten on muutettava dollarisaatavat ensin euroiksi ja vasta sitten markoiksi.


Pankkiyhdistys: Euriborista toimiva viitekorko

Suomen pankkiyhdistyksessä uskotaan, että uudesta europohjaisesta euribor-korosta syntyy toimiva viitekorko myös Suomessa. Pankit kuitenkin vaativat pikaisia lainsäädännöllisiä toimia, jotta vanhoista heliboriin sidotuista luotoista siirtyminen euriboriin sujuisi kitkatta.

- Emme halua tulkintaongelmia miljoonien asiakkaiden kanssa. Jos helibor-korkoisten lainojen muuttamisesta on olemassa laki, siirtyminen sujuu mutkattomasti, sanoo Suomen pankkiyhdistyksen toimitusjohtaja Matti Sipilä.

- Toivomme selvää lainsäädäntöä sopimusten jatkuvuudesta. Jos laki syntyy, pankit voivat harkita euriboria viitekoroksi vanhoissa lainasopimuksissa jo ensi vuoden alusta, selventää Sipilä.

Myös ylijohtaja Peter Nyberg valtiovarainministeriöstä on vakuuttunut, että euribor on pian meillä käyttökelpoinen viitekorko. Nybergin mukaan suurempien joukkojen korkomuutokset onnistuvat lähinnä vain lain avulla.
- Toinen vaihtoehto on se, että pankit neuvottelevat asiasta jokaisen lainan kohdalla erikseen.

Pankkiyhdistyksen mukaan valtaosa euromaista tulee ottamaan euriborin käyttöön viitekorkona myös vanhojen sopimusten osalta. Tavalliselle asiakkaalle ei kuitenkaan muutoksesta pitäisi olla ainakaan haittaa; korkotason uskotaan euroaikana pysyvän vakaana, vaikka korko sidottaisiinkin nykyisen heliborin sijasta euriboriin.

Koonnut: IA
19.3.1998


TALOUS -SIVULLE