Viikonlopun politiikkaa lyhyesti


Pekkarinen: Veronalennukset uusiksi

Keskustan kansanedustaja Mauri Pekkarinen pitää kansan kahtiajaon pysäyttämistä seuraavan vaalikauden tärkeimpänä tehtävänä. Pekkarinen sanoi sunnuntaina Jyväskylässä, että veronkevennykset on kohdistettava ensi vaalikaudella pieni- ja keskituloisiin eikä suurituloisille.

Pekkarisen mielestä nykyisen hallituksen "EMU-politiikassa" suurimmat veronkevennykset on annettu niille, joihin ei ole kohdistunut ensimmäistäkään leikkausta, kun likimain vaille kevennyksiä ovat jääneet ne, jotka ovat joutuneet suurimpien leikkausten kohteeksi.


Kallis: Uudet leikkauslistat ovat jo olemassa

Kristillisen liiton puheenjohtajan Bjarne Kalliksen mukaan valtion menoista on jo olemassa valmiita leikkauslistoja. Kallis kertoo sunnuntaisessa Keskipohjanmaan haastattelussa, että suunnitelmissa on noin 20 miljardin markan uudet leikkaukset, jotka toteutetaan heti eduskuntavaalien jälkeen.

- Ymmärrän toisaalta, että hallituspuolueet eivät mielellään tuo listojen sisältöjä julkisuuteen nyt ennen vaaleja, mutta toisaalta äänestäjien olisi hyvä tietää vaalien jälkeisistäkin linjauksista, Kallis sanoo.

Hänen mielestään nyt tulisikin tuoda selkeästi julki kaikki hallitusblokkivaihtoehdot, joita on olemassa. Samoin pitäisi kertoa, millaista hallitusohjelmaa eri vaihtoehdot vaalien jälkeen toteuttaisivat.


Lamminen: NATO:on mennään vuosituhannen vaihteessa

Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Kalevi Lamminen (kok) vaatii, että Suomen pitäisi selväsi tunnustaa väriä turvallisuuspolitiikassaan. Lamminen sanoo Sunnuntaisuomalaisen haastattelussa, että Suomi istuu nyt kahdella tuolilla eikä kukaan puhu NATO:n jäsenyydestä suoraan.

Hänen mukaansa uusilla asehankinnoilla viestitetään kuitenkin, millä puolella Suomi haluaa olla ja millaisin asein puolustautua.
- Vuosituhannen vaihteessa Suomi menee NATO:on. Siksi tarvitaan kiistellyt helikopterit, ja Hornet-hävittäjät on jo hankittu. Ohjukset tulevat seuraavina, hän veikkaa.

Lammisen mielestä Suomi ja NATO ovat jo avoliitossa, ja NATO-jäsenyys on vain papin aamenta vailla. Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja vakuuttaa, että eduskunnassa tiedetään yleensä viimeisenä, mitä puolustusvoimissa ollaan suunnittelemassa. Kopterijupakka oli siitä hyvä esimerkki. Lammisen mukaan hallituksen puolustuspoliittinen selonteko eduskunnalle noin vuosi sitten oli kuin salailuasiakirja. Taisteluhelikoptereista ei tuolloin puhuttu suoraan.


Kekkonen: Perusvoimasta hallituskysymys

SDP:n varapuheenjohtaja kansanedustaja Antero Kekkonen pitää välttämättömänä, että kysymys perusvoimasta otetaan esille seuraavissa hallitusneuvotteluissa. Kekkonen sanoi sunnuntaina Pyhtäällä, että näin perusvoimaratkaisu voi sanella myös hallituspohjan.
- Hallituksen muodostavat sellaiset puolueet, jotka kykenevät energiapäätöksiin, Kekkonen muotoili asian.

Nykyinen hallitus on luvannut, että se ei tuo eduskuntaan esitystä lisäydinvoiman rakentamisesta. Ydinvoiman sulkeminen pois mahdollisti vihreiden osallistumisen hallitukseen. Kekkosen mielestä päätöstä perusvoimaratkaisusta ei voi loputtomiin lykätä.

- Kansalaiset odottavat teollisuudelta investointiratkaisuja, jotka kohdistuvat Suomen rajojen sisäpuolelle. Teollisuudella puolestaan on oikeus saada tietää, miten Suomessa aiotaan tuottaa kilpailukykyistä energiaa lähivuosina, Kekkonen sanoi.


Jyri Häkämies ehdolle eduskuntaan

Kuopion kaupunginjohtajaksi siirtyvän oikeusministeri Kari Häkämiehen (kok) nuorempi veli Jyri Häkämies on päättänyt asettua kansanedustajavaalin ehdokkaaksi Kymenlaaksossa. Jyri Häkämies kertoo, että häntä on pyydetty ehdokkaaksi usealta taholta sen jälkeen kun kävi ilmi, että hänen veljensä siirtyy päivänpolitiikasta kaupunginjohtajaksi.

Jyri Häkämiehelle, 36, eduskunta on tuttu 1980-luvun lopulta, jolloin hän oli pari vuotta kokoomuksen eduskuntatiedottajana. Kymenlaakson kauppakamarin toimitusjohtajana työskentelevän Jyri Häkämiehen nimi oli niihin aikoihin esillä, kun kokoomukselle haettiin puoluesihteeriä.


Tuomioja epäilee EMU:n kestävyyttä

Sosiaalidemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Erkki Tuomioja epäilee EMU:n kestävyyttä, ellei EU:n päätöksentekoa ja toimivaltaa laajenneta. Tuomioja sanoi lauantaina Kempeleessä, että EMU ei nimestään huolimatta ole muuta kuin rahaliitto ja ilman nopeita toimia myös talousliiton vahvistamiseksi EMU tarkoittaa "uutta aluevaltausta uusliberalistiselle ideologialle”.

Tuomiojan mielestä EMU:n jääminen pelkäksi rahaliitoksi myös vahvistaisi "sellaista markkinaglobalisoitumista, jossa politiikka jää vapaasti jyräävien markkinavoimien jalkoihin ja jossa tulo- ja varallisuuserot kasvavat".

Tuomioja muistutti, että EU:hun liittymistä perusteltiin sillä, että ylikansallisella yhteistyöllä voidaan palauttaa osa niistä talouden ohjaamisen keinoista, jotka ovat karanneet kansallisista käsistä.
- Ilman konkreettisia aloitteita esimerkiksi puheet EMU:sta markkinavoimien suitsijana tai muulla tavoin sosiaalidemokraattisena hankkeena jäävät vain retoriikaksi, Tuomioja sanoi.

Hän huomautti myös, että sosiaalidemokraattien muodolliset asemat EU:ssa ovat vahvemmat kuin koskaan, mutta on vaikea sanoa, missä se näkyy.


Vihreät: Siviilipalvelu 6 kuukauteen

Vihreä liitto esittää siviilipalvelun lyhentämistä nykyisestä 13 kuukaudesta 6 kuukauteen, jolloin se olisi yhtä pitkä kuin lyhyin asevelvollisuusaika. Vihreiden puoluehallitus kiirehti lauantaina siviilipalveluslain muuttamista.

Vihreiden mielestä siviilipalveluksen pituudella on painostettu nuoria miehiä valitsemaan asevelvollisuus, ja painostuksen luonne vielä korostuu, kun varusmiesten palvelusajat lyhenevät. Heinäkuun alusta lähtien puolet varusmiehistä palvelee 6 kuukautta, kolmannes 12 kuukautta ja loput 9 kuukautta.


Saari: Hallituksen toimintakyky romahtanut

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aapo Saari arvioi, että hallituksen toimintakyky on romahtanut ja seuraavalle hallitukselle on kasautumassa uudistusten urakka.

Alavudella lauantaina puhunut Saari viittasi hallituksen "sekoiluun" helikopteriasiassa sekä päätöksiin haudata metsä- ja hallintopoliittiset selonteot.
- Hallintopoliittisen selonteon käsittelyn yhteydessä olisi eduskunnassa ollut hyvä tilaisuus käydä keskustelua esimerkiksi siitä, kuinka jatkossa hoidetaan hallinnon toimivuus ja julkisten palvelujen turvaaminen, Saari sanoi.

Seuraavalle hallitukselle on Saaren mielestä kasautumassa "uudistusten urakka, joilla suurtyöttömyyden, valtiontalouden alijäämän, sosiaalisen syrjäytymisen ja huippuverotuksen noidankehä katkaistaan".


Aho: Helikopterisotku vahingoittaa armeijan toimintaa

Keskustan puheenjohtaja Esko Aho uskoo hallituspuolueiden helikopterisopimuksen ja sen valmistelusotkun vahingoittavan puolustusvoimia. Ahon mielestä jupakka osoitti, ettei turvallisuuspoliittista selontekoa olisi pitänyt laatia salaisesti virkamieskeskeisesti. Hänen mielestään linja olisi hyväksytty, jos eduskuntaryhmät olisi sidottu asian valmisteluun.

Aho sanoi lauantaisessa Etelä-Saimaan haastattelussa, että sotkusta eniten kärsii puolustusvoimat itse.
- Tällä voi olla kielteisiä vaikutuksia maanpuolustusasenteisiin, hän epäilee.

Esko Aho ei syytä asiassa kenraaleita vaan poliittista johtoa, presidentti Martti Ahtisaarta ja pääministeri Paavo Lipposta.
- Ei kenraaleita voi kehua, mutta vastuu on hallituksella ja eduskunnassa hallitusryhmillä, hän sanoo.

Koonnut: IA
23.3.1998


POLITIIKKA -SIVULLE