Viikon varrelta - politiikkaa lyhyesti


Uosukainen Ahtisaaren kannoilla tv-uutisten presidenttikyselyssä

Ylen tv-uutisten teettämän kyselyn mukaan eduskunnan puhemies Riitta Uosukainen (kok) on vahvistanut suosiotaan presidenttipelissä. Uosukainen saisi kyselyn mukaan 48,4 prosenttia presidentinvaalien äänistä, jos presidentti Martti Ahtisaari ja Uosukainen olisivat vastakkain toisella kierroksella. Ahtisaarta äänestäisi vuoden 2000 vaaleissa 51,6 prosenttia vastaajista.

Ensimmäisellä kierroksella Ahtisaari saisi 31 prosenttia äänistä, Uosukainen 21, Elisabeth Rehn (RKP) 18, Esko Aho (kesk) 14, Kalevi Kivistö (vasl) 5 ja Heidi Hautala (vihr) 4 prosentin kannatuksen. Ahtisaari voittaisi kyselyn mukaan toisella kierroksella Rehnin luvuin 54-46 ja Ahon 65-35. Uosukaisen ja Rehnin ollessa vastakkain luvut olisivat Rehnin hyväksi 54-46. Tv-uutisten Taloustutkimuksella teettämä kysely tehtiin helmi-maaliskuussa noin kahdelle tuhannelle henkilölle.


Perho luopuu puoluesihteerin tehtävästä

Kokoomuksen puoluesihteeri Maija Perho aikoo luopua puoluesihteerin tehtävästä ensi vuonna. Perho sanoo Turun Sanomien torstaina julkaisemassa haastattelussa, että neljä vuotta työteliäässä tehtävässä saa riittää.

Perhon mielestä puoluesihteerin työ on kokopäivätyötä. Hän toivookin, että seuraavaksi kokoomukselle valittaisiin täysipäiväinen puoluesihteeri.

- Kun otin tämän tehtävän vastaan, niin arvioin voimavarojani. Puoluesihteerin ja kansanedustajan työn yhdistämisessä on monta etua, mutta se on myös hyvin raskasta. Neljä vuotta riittää. Aika aikansa kutakin.


Hallitus ei anna hallintopoliittista selontekoa

Hallitus ei annakaan hallintopoliittista selontekoa eduskunnalle. Hallitus päätyi iltakoulussaan tähän ehkä yllättäväänkin ratkaisuun. Alunperin tarkoituksena oli, että selonteko olisi annettu ensi viikolla.

Hallintoministeri Jouni Backman (SDP) korosti, että päätöksessä kyse oli ennemminkin muotoseikoista kuin itse linjauksesta. Iltakoulussa pohdittiin, onko selonteko oikea muoto kertoa hallinnon uudistuksista. Backmanin mukaan asiaan sisältyy paljon asioita, joissa hallitus voi edetä itse ilman, että asia käy eduskunnan kautta. Osa taas vaatii lainsäädäntötyötä.

Backmanin mukaan nyt katsotaan, mikä on "dynaamisempi muoto" edetä asiassa. Jos kuitenkin päädytään selontekoon, se voidaan antaa eduskunnalle aikaisintaan toukokuussa. Joka tapauksessa tässä vaiheessa on selvää, että esimerkiksi kysymykset ministeriöiden lukumäärästä ja poliittisista valtiosihteereistä jäävät seuraavan hallituksen ratkaistaviksi.

- Tämä hallitus ei tule tekemään mitään päätöksiä siitä, miten seuraava hallitus toimii. Tämä hallitus ei ota kantaa siihen, ottaako seuraava hallitus poliittiset valtiosihteerit, varaministerit vai ei, muistutti Backman iltakoulun jälkeen.

Poliittisten valtiosihteerien järjestelmä oli Backmanin mukaan ainoa kysymys, jossa hallitus ei päässyt ratkaisuun. Selontekoluonnoksessa ei siten asetuta tukemaan valtiosihteerijärjestelmää sen paremmin kuin kakkosministerijärjestelmääkään.

Valtiosihteeri Rauno Saaren (SDP) johtama työryhmä päätyi taannoin esittämään poliittisten valtiosihteerien järjestelmää ministeriöihin. Saari itse on ainoa poliittinen valtiosihteeri.

Kokoomus ei ole hyväksynyt tätä ajatusta. Kokoomuslaiset näkisivät parempana, että ainakin avainministeriöihin tulisi kakkosministerit tai nuoremmat ministerit. Myös presidentti Martti Ahtisaari on karsastanut poliittisten valtiosihteerien järjestelmää.

Valtiosihteerijärjestelmää vastaan puhuvat vastustajien mukaan mm. parlamentarismin periaatteet. Poliittisilla valtiosihteereillä ei olisi poliittista vastuuta eduskunnan suuntaan. Kakkosministerillä tämä vastuu taas olisi.

Ministereiden varamiesten tarve on tullut esiin etenkin Suomen EU-jäsenyyden aikana. Tarve korostuu entisestään, kun Suomi ensi vuoden jälkipuoliskolla toimii EU:n puheenjohtajamaana. Kaikkinensa Backmanin mielestä koko hallinnon uudistusta on vaikea viedä eteenpäin, koska istuva hallitus ei pysty tekemään päätöksiä seuraavan hallituksen puolesta.

Backmanin tavoitteena on, että nyt pitää uudistusten valmistelu tehdä valmiiksi. Iltakoulun johtopäätöksenä oli, että sitä valmistelua varten ei tarvitse kysyä selonteon muodossa eduskunnalta vastausta.


Skinnari odottaa talouskasvun leviävän sisämaahan

Veroministeri Jouko Skinnarin (SDP) mukaan Suomessa näkyy jälleen maassamuuton nopeutumisen oireita. Hänen mielestään ei pidä kuitenkaan tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä siitä, että viime vuonna kirjattiin 330 kunnassa muuttotappiota ja että liike vie kuntien sisälläkin reunoilta taajamiin.

- Muuttoliikkeellä on aina tapana voimistua korkeasuhdanteessa, korosti Skinnari keskiviikkona Hartolassa yrittäjyysvuosikymmenen seminaarissa.

Ministeri Skinnari arvioi, että talouden kasvun vaikutus leviää asteittain myös sisämaahan, kun kotimainen kysyntä ja kotimarkkinatuotanto viriävät.
- Kun talouden kasvu on huomattavassa määrin peräisin viennistä, on työvoiman kysyntä lisääntynyt ensin maan rannikkoseudulla ja ulkomaankauppaa käyvissä yrityksissä.


Aho pitää kopteriratkaisua epäonnistuneena

Keskustan puheenjohtaja Esko Aho pitää eduskuntaryhmien neuvotteluissa syntynyttä ratkaisua puolustusvoimien helikopterihankinnasta epäonnistuneena.
- Pelkoni siitä, että tämä sotku päättyy vähän kaikkien kannalta huonosti, näyttää valitettavasti pitävän paikkansa, Lontoosta tavoitettu Aho sanoi tiistaina.

Ahon mielestä on kysyttävä, mitkä ovat päätöksen perusteet. Onko kyseessä kompromissi vai onko takana jokin puolustuspoliittinen ajattelu? Aho on esittänyt helikopteripäätöksen siirtämistä syksyyn.

- Silloin olisi voitu käydä huolellisesti läpi päätöksen perusteet ja löytää ratkaisu, joka olisi myös maanpuolustuksen kehittämistä ajatellen perusteltu. Nyt tässä on semmoinen maku, että kyseessä on laaja poliittinen kompromissi, jonka perusteista kukaan ei tiedä oikein sitä eikä tätä, Aho sanoi.


Europarlamentin liikennevaliokunta kohteli kaltoin Väyrysen mietintöluonnosta

Euroopan parlamentin liikennevaliokunta kohteli tiistaina kaltoin keskustan europarlamentaarikon Paavo Väyrysen mietintöluonnosta lentokenttämaksuista. Valiokunta hylkäsi eräitä Väyrysen esittämiä kompromissiehdotuksia. Äänestyksen tuloksena mietintö sai muodon, jota Väyrynen ei voi pitää hyväksyttävänä.

Kaiken kaikkiaan loppuäänestyksessä vain niukka enemmistö oli mietinnön hyväksymisen kannalla. Lähes puolet valiokunnan jäsenistä pidättäytyi äänestämästä.

Väyrysen mietintöluonnos käsittelee valmisteltavana olevaa EU:n uutta direktiiviä lentokenttämaksuista. Väyrynen nimettiin viime syksynä parlamentin raportoijaksi tässä asiassa. Pahimpana Väyrynen pitää sitä, että kansallisia lentokenttäverkkoja ja paikallisia lentokenttäjärjestelmiä käsittelevä sovitteluehdotus tuli hylätyksi äänestyksessä. Äänestys meni tasan jaa- ja ei-äänten kesken.

Sen sijaan liikennevaliokunta päätti yhden äänen enemmistöllä hyväksyä ehdotuksen, jonka mukaan syrjäisissä maissa voitaisiin suurilla lentokentillä määrätä kotimaan lennoille korkeammat maksut, joilla taas tuettaisiin pienempiä lentokenttiä taloudellisesti. Väyrysen mielestä tämä on vastoin direktiivin yhtä keskeistä periaatetta eli syrjimättömyyden periaatetta vastaan.

Väyrynen pitää välttämättömänä, että direktiivissä hyväksytään Suomessa, Ruotsissa ja useissa muissa jäsenmaissa oleva järjestelmä, jossa maan lentoasemat muodostavat kansallisen kenttäverkon. Sen piirissä voidaan poiketa kustannusvastaavuudesta ja määrätä maksut aluepoliittisista syistä kohtuullisiksi pienimmillä kentillä.

Äänestyksen päätteeksi Väyrynen vetosi valiokunnan jäseniin sen puolesta, että mietintöä voitaisiin täysistunnossa vielä parantaa. Väyrynen kertoi, että valiokunnassa hän sai tukea etenkin sosialistiryhmältä. Vastapuolella oli yleensä oikeistoryhmä EPP.


Lipponen: Itä-Suomi valtiovallan erityiseen suojelukseen

Pääministeri Paavo Lipposen mukaan Itä-Suomen on vuoro päästä valtiovallan erityiseen suojelukseen, kun aiemmin Pohjois-Suomi on ollut siinä asemassa. Lipponen otti asian esille Koillis-Savon vierailullaan Juankoskella maanantaina. Hänen mukaansa on erityisen tärkeää, että Itä-Suomi pääsee EU:n ykköstukialueeksi.

Pääministerin mukaan olisi mielenkiintoista tietää, tukeeko keskusta tätä tavoitetta. Hän luetteli joukon hallituksen toimia, joissa Itä-Suomi on otettu huomioon. Esimerkiksi tämänvuotisista tiehankkeista suurin osa toteutetaan siellä. Lisäbudjetin 40 miljoonan markan investointituet kohdistuvat niinikään isolta osin Itä-Suomeen.

Lipponen kävi vierailullaan mm. maatilalla Rautavaaralla. Hän viestitti viljelijöille olevansa aivan varma, että Suomen maatalouden asema hoidetaan EU:n maatalousuudistuksessa. Hänen mukaansa asia on kansallinen kysymys, jossa ei ole kyse hallituksen väristä.


Työttömien määrä laskee edelleen

Työttömien määrä laskee edelleen sekä Tilastokeskuksen että työministeriön mittareilla laskettuna. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan helmikuussa maassa oli 328 000 työtöntä, mikä on noin 65 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysaste oli 13,2 prosenttia.

Työpaikkoja oli työvoimatutkimuksen mukaan helmikuussa lähes 60 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Jatkuvien kokoaikatöiden määrä lisääntyi noin 29 000:lla viime vuodesta.

Työvoimatoimistoissa oli helmikuun lopussa kaikkiaan 396 000 työttömäksi työnhakijaksi tilastoitua. Määrä väheni noin 42 000:lla viimevuotisesta. Tammikuisesta määrä väheni 9 000:lla. Työttömyys väheni kaikilla työvoima- ja elinkeinokeskusten alueilla. Työvoimapoliittisten toimien piirissä oli lähes viisi prosenttia työvoimasta.

Työministeriö ja Tilastokeskus julkaisevat luvut nykyisin samaan aikaan. Kansainvälisissä vertailuissa käytetään Tilastokeskuksen lukuja.


Enestam: Peitetoiminta ja valeostot poliisilakiin

Sisäministerin Jan-Erik Enestam (RKP) perustelee poliisilakiin esitettyjä mahdollisuuksia peitetoimintaan ja valeostoihin sillä, että niitä tarvitaan vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan tehostamisessa.

Enestam sanoi maanantaina Mikkelissä, että peitetoimintaan liittyvä soluttautuminen voisi lievimmillään olla esimerkiksi peiteammatin varjolla tietojen hankkimista rikollisesta toiminnasta.

- Peitetoiminta on tarkoitus rajata vain törkeimpien ja yhteiskunnallisesti vaarallisimpien rikosten torjuntaan ja tutkintaan. Tällaisia rikoksia ovat mm. maanpetos-, valtio- ja henkirikokset, törkeä vapaudenriisto, tuhotyö tai törkeä tuhotyö, ydinräjähderikos, törkeä ympäristön turmeleminen, törkeä huumausainerikos sekä eräät muut huomattavan vakavat rikokset, Enestam luetteli.

Valeostoja käytettäisiin mm. huumausaineiden ostamiseen pois markkinoilta. Poliisilakiin ehdotetut muutokset ovat lausuntokierroksella.

Koonnut: IA
19.3.1998


POLITIIKKA -SIVULLE