Viikon varrelta - taloutta lyhyesti


Liikanen lupasi budjettikurin jatkuvan EU:ssa

EU:n budjettikomissaari Erkki Liikanen lupasi keskiviikkona jatkaa budjettikuria unionissa. EU:n laajentuminen pitäisi voida rahoittaa ilman, että jäsenmaksuja korotetaan. Vuosien 2000-2006 pitkän aikavälin budjetti esiteltiin keskiviikkona Brysselissä yhdessä komission esittämän Agenda 2000 -paketin kanssa. Se ei sisällä merkittäviä muutoksia alkuperäiseen budjettiesitykseen, joka esiteltiin viime vuoden heinäkuussa.

Liikanen on tehnyt pitkän aikavälin budjetin, jotta EU voisi rahoittaa laajentumisen unionin omien varojen puitteissa.
- Muutamia vuosia sitten kukaan ei uskonut, että laajentuminen voitaisiin rahoittaa lisäämättä omia varoja, Liikanen sanoi lehdistötilaisuudessa.

Budjetin rahoituskehys rakentuu sen varaan, että EU:n omat varat pysyvät 1,27 prosentissa EU-maiden bruttokansantuotteesta. Liikanen ei kuitenkaan halua käyttää kaikkia varoja, vaan ainoastaan 1,13 prosenttia. Yhteensä 0,03 prosenttia jätetään ns. varmuusvaraksi ja 0,11 prosenttia varataan laajentumista varten.

Pääosa EU:n budjetista käytetään jatkossakin rahoittamaan yhteistä maataloutta ja aluepolitiikkaa. Vaikka komissio ei vaadikaan jäsenmaksujen korottamista, odotetaan myöhemmin tänä vuonna suuria ongelmia tulopuolella. Rikkaat jäsenmaat kuten Saksa ja Hollanti ovat nimittäin vaatineet omien jäsenmaksujensa alentamista.


Etla piti kasvuennusteensa tälle vuodelle ennallaan

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla arvioi viennin kasvun hidastuvan selvästi tänä vuonna, mutta jatkuvan edelleen varsin vahvana. Erityisesti paperiteollisuudessa kasvua rajoittaa, että koneet käyvät käytännössä jo täysillä eikä uusia koneita valmistu enää samaan tahtiin kuin aiemmin. Kone- ja elektroniikkateollisuus kärsii puolestaan eniten Aasian kriisistä.

Etlan keskiviikkona julkistaman suhdannekatsauksen mukaan viennin kasvu hidastuukin viime vuoden 13,5 prosentista noin 7 prosenttiin. Vielä syksyllä laitos arveli, että vienti kasvaa tänä vuonna noin 9 prosenttia.

Sen sijaan kokonaistuotannon kasvuennustetta laitos ei muuttanut. Kasvun odotetaan olevan 4 prosenttia ja ensi vuonna 3,5 prosenttia. Tänä vuonna talouden kasvua siivittää erityisesti kotimainen kulutus ja asuntorakentamisen lisääntyminen. Työttömyys alenee aiempaa hitaammin, mutta putoaa tänä vuonna 13 prosenttiin.

Etlan toimitusjohtaja Pentti Vartia arvioi julkistamistilaisuudessa, että EMU:n tulon myötä lyhyet korot nousevat hieman. Tämä johtuu siitä, että alueen kysynnän kasvun painopiste on siirtymässä viennistä kotimaiseen kulutukseen. Etlan ennusteen mukaan lyhyet korot nousevat ensi vuoden alkuun mennessä noin 4 prosenttiin. Nyt kolmen kuukauden helibor-korko on noin 3,5 prosenttia.


Ulkomaankaupan kasvu jatkui tammikuussa

Ulkomaankaupan vahva kasvu jatkui tullihallituksen ennakkotietojen mukaan tammikuussa. Kauppataseen ylijäämä nousi keskiviikkona julkistettujen tietojen mukaan 4 200 miljoonaan markkaan, kun ylijäämä vuotta aiemmin oli 3 887 miljoonaa markkaa.

Viennin arvo kasvoi tammikuussa 12 prosenttia ja nousi 17,2 miljardiin markkaan. Tuonnin arvo nousi 13,0 miljardiin markkaan eli 13 prosenttia suuremmaksi kuin vuotta aiemmin. Joulukuusta viennin arvo laski vajaat 0,2 miljardia markkaa ja tuonnin arvo 0,9 miljardia markkaa.

Koko viime vuoden ulkomaankaupan ylijäämä nousi uuteen ennätykseen ja oli 52,5 miljardia markkaa. Viennin arvo oli 211,7 miljardia markkaa ja tuonnin arvo 159,2 miljardia markkaa. Viennin arvo oli keskimäärin 17,6 miljardia markkaa kuukaudessa ja tuonnin 13,3 miljardia markkaa.


Japanin keskuspankin pääjohtaja erosi

Tuoreen lahjusskandaalin tahraaman Japanin keskuspankin pääjohtaja ilmoitti tiistaina eroavansa virastaan. Yasuo Matsushita sanoi jättävänsä keskuspankin perjantaina eli samana päivänä kun hänelle nimetään seuraaja.

Matsushita, 72, tarjoutui eroamaan viime viikolla kun eräs keskuspankin työntekijöistä pidätettiin lahjusepäilyiden vuoksi. Kyseessä oli ensimmäinen lahjontatapaus keskuspankin 116-vuotisessa historiassa. Japanissa astuu huhtikuussa voimaan uusi keskuspankkia koskeva laki, joka antaa keskuspankille lisää itsenäisyyttä rahapoliittisissa päätöksissä.


Teollisuustuotanto kasvoi tammikuussa 8 prosenttia

Teollisuustuotanto kasvoi tammikuussa kahdeksan prosenttia viime vuoden vastaavasta ajankohdasta. Tilastokeskuksen mukaan kasvu oli keskimääräistä nopeampaa metalliteollisuudessa sekä puu- ja paperiteollisuudessa.

Metalliteollisuuden tuotanto kasvoi tammikuussa runsaat 14 prosenttia. Sen päätoimialoista eniten lisääntyi sähköteknisten tuotteiden valmistus, 29 prosenttia, ja kulkuneuvojen valmistus, runsaat 14 prosenttia.

Puu- ja paperiteollisuuden tuotanto lisääntyi runsaat kahdeksan prosenttia. Massan, paperin ja paperituotteiden valmistus kasvoi tammikuussa edelleen runsaat 10 prosenttia. Investointitavaroita tuotettiin tammikuussa runsaat 14 prosenttia ja kestokulutustavaroita runsaat 15 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Teollisuustuotannon volyymi-indeksin perusvuosi ja toimialaluokitus on vaihdettu 1995:ksi. Suurin muutos on massan, paperin ja paperiteollisuuden painon muuttuminen vuoden 1990 11,6 prosentista vuoden 1995 19 prosentiksi koko teollisuuden jalostusarvopainosta.

Muutokset painorakenteessa ja toimialaluokituksessa ovat vaikuttaneet myös aikaisempien vuosien kasvuun. Vuoden 1997 tuotannon kasvu oli yhdeksän prosenttia ennakkotietojen mukaan aikaisemmin julkaistun 8,2 prosentin sijasta.


Inflaatio sama neljä kuukautta

Inflaatio on pysynyt samana jo neljä kuukautta peräkkäin. Kuluttajahinnat pysyivät helmikuussa keskimäärin samoina kuin tammikuussa, ilmenee Tilastokeskuksen tiedotteesta. Viime vuoden helmikuusta kuluttajahinnat kohosivat 1,9 prosenttia. Hintoja nosti eniten asumisen ja ravinnon kallistuminen.

Asuminen kallistui lähes kolme prosenttia ja elintarvikkeet sekä alkoholittomat juomat runsaat kolme prosenttia. Myös hedelmien ja vihannesten, bensiinin, käytettyjen henkilöautojen, alkoholin sekä valmismatkojen hinnat kallistuivat.

Kuluttajahintojen nousua hillitsi eniten vaatteiden ja jalkineiden halpeneminen. Myös korot olivat edelleen matalampia kuin vuosi sitten. Vuokrat ja ravinto olivat helmikuussa hieman kalliimpia kuin tammikuussa, mutta vaatealennusmyynnit jatkuivat edelleen.

Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin mukaan EU-maiden pienin inflaatio, puoli prosenttia, oli tammikuussa Belgiassa. Suomen inflaatio oli tammikuussa 1,8 prosenttia, kun EU-maiden keskiarvo oli 1,3 prosenttia.

Koonnut: IA
19.3.1998


TALOUS -SIVULLE