Nuorsuomalaiset liittyivät kansalaispalkkarintamaanNuorsuomalaiset julkistivat torstaina oman perusturvamallinsa. Negatiiviseen tuloveroon, tuttavallisemmin kansalaispalkkaan perustuva malli yhdistää verotuksen ja sosiaaliturvan. Näin Nusut liittyivät samaan joukkoon keskustan, vihreiden ja vasemmistoliiton kanssa. Nusujen malliin liittyy perusturvan ohella myös hoivasetelit, asumistuki, erityistuki, lainamuotoinen sotutili sekä kansalaistyö. - Kun nuorsuomalaisten perusturva pannaan täytäntöön kuuluu suuri kiihdytysääni, kun ihmiset siirtyvät kortistosta työelämään, hehkutti puolueen puheenjohtaja Risto E.J. Penttilä mallin julkistamistilaisuudessa. Perusturvamalli perustuu 1300 markan perustuloon, jota ei ole tarkoitettukaan ainoaksi toimeentulomuodoksi. Nusut luonnehtivat rahaa mieluummin henkilökohtaiseksi starttirahaksi. Työttömille halutaan mahdollisuus lisäansioiden hankintaan kansalaistyön avulla. Parinkympin tuntipalkalla tehtävän työn avulla olisi mahdollista kartuttaa henkilökohtaista kassaa noin kahdella tuhannella markalla kuussa. Työtilaisuuksia uskotaan löytyvän lähinnä kuntasektorilta esimerkiksi vanhusten palveluista tai ympäristönhoidollisista töistä. Neljä tonnia verovapaastiNuorsuomalaisten suuri periaate on, että kaikki tulot ovat 4000 markkaan saakka verosta vapaita. Tämän jälkeen kaikista tuloista peritään noin 47 prosentin tasaveroa. Nusujen laskelmien mukaan tällä tavoin kaikissa tuloluokissa käteenjäävä tulo nousisi nykyisestä. Valtiontalouteen malli ei toisi sanottavia muutoksia.Asumistuki säilyisi periaatteiltaan nykyisenä, joskin suuremmalla omavastuuosuudella. Toimeentulotuki korvautuisi pääsääntöisesti henkilökohtaisella sotutilillä, josta elämäntilanteen mukaan olisi mahdollista nostaa halpakorkoista lainaa pienissä kuukausierissä. Työkyvyttömille tarjottaisiin 2,5 kertaa perustulon suuruinen erityistuki, joka mallia esitelleen Mikko Naukkarisen mukaan voitaisiin porrastaa esimerkiksi työkyvyttömyysasteen mukaan. Lasten- ja vanhustenhoidossa valinnanvapautta lisättäisiin hoivasetelien avulla. Ansiosidonnaisen turvan puolella Nuorsuomalaiset haluaisivat poistaa nykyisen työnantajien eläkemaksun. Työnantajien maksuosuus siirtyisi palkkoihin ja päätös omien eläkevarojen sijoittamisesta tulisi työntekijöiden vastuulle. Vakuutus olisi työntekijöille pakollinen. Näin uskotaan päästävän yksilön kannalta nykyistä TEL-järjestelmää parempaan tehokkuuteen. Perustulo lämpiää eri puolueissaAjatus perustulosta tai negatiivisesta tuloverosta on sinällään vanhaa perua. Vastaavia malleja on lämmitelty ainakin vihreissä, keskustassa ja vasemmistoliitossa. Yhdysvalloissa negatiivisen tuloveron tunnetuimpia puolestapuhujia on ollut liberalistinen taloustieteilijä Milton Friedman.Periaatteellisella tasolla nusut eivät tarjoakaan mitään uutta. Muihin puolueisiin verrattuna tärkein ero on lähinnä se, että nusut ovat sovittaneet oman mallinsa tarkasti valtiontalouden raameihin. Seurauksena onkin päädytty varsin alhaiseen perustuloon. Näin alhaisella tasolla tukea on vaikea kutsua perusturvaksi, eikä se sellaiseksi ole tarkoitettukaan. Totta toki on, että nykyisten tukijärjestelmien sekavuuden ja eriarvoisuudet se kyllä poistaisi, kuten nusut perustelevatkin. Toimeentulotuen korvaaminen sosiaalilainalla on jo periaatteellisestikin ongelmallisempaa. Opiskelijat ovat toki moiseen nytkin tottuneet, mutta esimerkiksi sosiaalilainojen takaisinperintä voisi jo aiheuttaa yllättäviä ongelmia sekä lisätyötä myös ulosottoviranomaisille. Hoivaseteli on vanha ideaHoivasetelit ovat puolestaan jo laajasti hyväksytty ajatus myös kunnissa ja valtionhallinnossa. Kokoomukseen seteliajatusta lanseerattiin valtiovarainministeriön puolelta jo Esko Ahon hallituksen alkutaipaleella.Nykyisin käytetty yksityisen hoidon tuki, jota päivähoidon osalta voi maksimissaan saada noin 1500 markkaa kuussa vastaa ajatukseltaan melko tarkasti seteliperiaatetta. Siinä mielessä nusujen ohjelma on jo hyvän aikaa vanhentunut. Nusujen puhuessa kauniisti mallin eduista, he näyttävät autuaan tietämättömiltä reaalimaailman tapahtumista. Yksityisen hoidon tuki on kyllä lisännyt yksityisen hoidon tarjontaa, mutta suuret muutokset esimerkiksi kunnallisessa päivähoidossa ovat pysyneet piilossa. Nusujen näköharhaa ovat lisänneet myös todellista alemmiksi arvioidut yksityisen päivähoidon maksut. Käytännön kilpailutilanne julkisen ja yksityisen hoidon välillä edellyttäisikin kunnallisen päivähoidon maksujen reipasta korottamista tai varsin arvokasta hoivaseteliä. Miten käy ansioturvan?Nuoruomalaiset totesivat mallin julkistamistilaisuudessa, että ansioturva jää pääosiltaan yksilön vastuulle. Eläkejärjestelmän muutos toisi palkansaajalle yhtä lailla valinnanvapautta kuin nyt autonomistajalla on pakollista liikennevakuutusta ottaessaan.Eläkerahoilleen parempaa tuottoa hakevat voisivat teoriassa valita itselleen riskipitoisemman vakuutuksen, mutta moniko toden teolla ryhtyy pelaamaan omalla työeläkkeellään? Periaatteellisempi kysymys on lisäksi se, onko yhteiskunnallisesti viisasta edes tarjota tällaista mahdollisuutta. Nykyisestä sairausvakuutuksesta erotettaisiin myös vanhempainrahakausi. Oivallinen ajatus on tasoittaa naisten asemaa työelämässä kasvattamalla miespuolisten työntekijöiden riskiä jäädä vanhempainlomalle. Käytännössä tämä toteutuisi niin, että molempien vanhempien jäädessä vanhempainlomalle maksettaisiin jälkimmäisestä nykyistä parempi ansiosidonnainen tuki. Käytännössä nusujen malli tarkoittaisi ansiosidonnaisen turvan merkityksen kasvua. Kun perusturvan osuus alenee, tarvitaan riskien hallintaan yhä selkeämmin sosiaalivakuutusta. Moniko työtön innostuisi ulkoiluttamaan mummoja parinkympin tuntipalkalla vain saadakseen perustoimeentulonsa kasaan? Ja moniko suostuisi paikkaamaan menetettyä ansiota lainavaroin? Kun Penttilä toteaa, että mallissa on sekä keppi että porkkana, ja että porkkana on suurempi kuin keppi, niin onko kyse pelkästä propagandasta vai ovatko nuorsuomalaiset ymmärtäneet elintarvikkeen lyömäaseeksi?
PETE PAKARINEN |
POLITIIKKA -SIVULLE