Päätoimittaja Ilkka Ahtokivi
20.3.1998
Kopteritohelointia
Kun Suomeen päätettiin perustaa valmiusyhtymiä, olisi luullut jokaisen ymmärtävän, että näiden pienten, mutta entistä iskuvoimaisempien yhtymien täytyy myös tarvittaessa kyetä rientämään sinne, missä tarve on kulloinkin suurin. Kopterien hankkiminen oli siten looginen seuraus valmiusyhtymien perustamisesta.
Puolustusvoimat oli varautunut hankkimaan helikopterit olemassa olevien budjettiraamien puitteissa. Siten sosialidemokraatit menivät ennenaikaiseen vaalipaniikkiin ja anti-helikopteristinen liike alkoi nostaa päätään.
Tuleville vuosille kohdistuvia tilausvaltuuksia leikattiin eduskuntaryhmien johtajien sopimuksella peräti kahteen otteeseen, kun SDP:n ryhmä hylkäsi ensimmäisen kompromissin. Samalla supistettiin puolustusvoimien menoja kokonaisuudessaan.
Mentiinpä sähellyksessä jopa niin pitkälle, että nyt hankittavien kuljetushelikopterien tueksi ei hankita ainoatakaan nk. taisteluhelikopteria, joita omillakin lähialueillamme on vähintäänkin kymmenittäin. Taisteluhelikopterit olisivat olleet tarpeen myös puolustusvoimien uuden valmiusjoukkoajattelun ja joukkojen koulutuksen kannalta.
Tulevaisuudessa siis poikamme lentävät ilmassa ilman saattuehelikoptereita ja siis alttiina mahdollisen vihollisen taisteluhelikoptereille. Juuri taisteluhelikopterit ovat kuljetushelikoptereiden pahin uhka, jota ei voida torjua torjuntahävittäjillä.
Taisteluhelikopterit ovat uhka myös muille kuljetusajoneuvoille ja panssarivoimille. Nyt kun niitä ei ole, ei torjuntaa voida myöskään harjoitella.
Asiassa sähelsivät myös epäviisaita lausuntoja antaneet ammattisotilaat, jotka heti ensimmäisten supistusten tultua tietoon ehättivät puhumaan vain hankkeen lykkääntymisestä. Oikeinhan se on puhuttu, mutta hyvin epäviisaaseen aikaan.
Olisi luullut, että poliitikkojen tehtäviin kuuluu päättää rahoista, ei niinkään siitä, mitä niillä hankitaan. Nyt saamme malli Kajanderia edustavat valmiusyhtymät, kun SDP:n sisäinen poliittinen paine pani sähläämään siitäkin, mitä puolustusvoimat tarvitsee ja mitä ei.
Tähän asiaan joudutaan vielä palaamaan.
ILKKA AHTOKIVI