Rikoksen uhreista laaja tutkimus
Stakes on aloittanut tutkimuksen rikoksen uhreiksi joutuneiden asemasta ja selviytymisestä normaaliin elämään. Jo valmistuneen suppean esitutkimuksen perusteella näyttää siltä, että rikoksen uhreiksi joutuneiden vapaaehtoisen avun haun määrä on selvästi noussut viime vuoden aikana.Stakesin erikoistutkijan, dosentti Juhani Iivarin mukaan nyt alkavassa Rikosuhripäivystys Suomessa -tutkimuksessa on voimakas sosiaalipoliittinen näkökohta. Tutkimuksen tavoitteena on nimenomaan kartoittaa koko selviytymispolku rikoksen tapahtumisesta uhriksi joutuneen henkilön toipumiseen normaalielämään. Projektijohtaja Petra Kjällman Rikosuhripäivytyksestä haluaa korostaa, että päivystysapu toimii jo olemassa olevaa palvelujärjestelmää tukevana organisaationa. Tutkimuksen perusteella pyritään saamaan selville, miten Rikosuhripäivystys voisi jatkossa toimia parhaimmalla mahdollisella tavalla. - Me tiedämme, että monta kertaa uhri ei tiedä, mitä hänen pitäisi tietää. Myös me tätä työtä tekevät opimme koko ajan uusia asioita eli kerran rikoksen uhriksi joutunut ei voi millään tietää kaikkia asiaansa koskevia yksityiskohtia. Seuraamukset voivat olla taloudellisia, sosiaalisia, fyysisiä tai psyykkisiä, pahimmassa tapauksessa kaikkia näitä. Sen me tiedämme varmasti, että jokaista uhria kolauttaa rikos jollain tavalla ainakin psyykkisesti. - Usein rikoksen uhri voi hyötyä ulkopuolisesta avusta. Tavoite on, että jokainen rikoksen uhriksi joutunut voisi hakea neuvoja ja tukea. Sen pitäisi olla arvovapaa oikeus. Näihin kysymyksiin haemme tutkimuksella vastauksia, kiteyttää Rikosuhripäivystyksen projektijohtaja Petra Kjällman. Vastaus kentän huutoonRikosuhripäivystykseen voivat ottaa yhteyttä kaikenlaiset rikoksen uhrit. Esitutkimuksessa havaittiin, että erilaisen väkivallan osuus oli kaksi kolmasosaa kaikista yhteydenotoista. Eniten apua rikosuhripäivystyksestä hakevat henkisen väkivallan, uhkailun, pahoinpitelyn ja perheväkivallan uhrit.Huomattava osuus yhteydenotoista päivystysnumeroihin tulee henkilöiltä, jotka itse kokevat joutuneensa rikollisen toiminnan kohteiksi, vaikka heitä koskevissa asioissa ei ole koskaan tehty mitään rikosilmoitusta. - Valtaenemmistössä on kyse sellaisesta väkivallasta tai väkivallalla uhkaamisesta, joka muutoin helposti jää kokonaan virallisjärjestelmältä rekisteröimättä eli piilorikollisuudesta. Vastaamme tällä tutkimuksella kentän huutoon, korostaa Iivari käynnistyvän tutkimuksen ja samalla koko vapaaehtoistyön tärkeyttä rikosuhriasiassa. Yhteistyötä monen järjestön välilläTutkimusta varten kerätään kuuden kuukauden ajalta tiedot kaikista auttavaan puhelimeen ja juristineuvontaan tulleista puheluista. Haastatteluin tietoa kerätään uhreilta, vapaaehtoisilta ja viranomaisilta. Haastattelujen lisäksi vapaaehtoisille tehdään kysely. Tutkimuksessa hyödynnetään myös vanhaa asiakirja-aineistoa. Tutkimuksen rahoittavat Raha-automaattiyhdistys, Stakes ja Sosiaali- ja terveysministeriö.Kolme vuotta vanha ja nykyisin jo kymmenellä paikkakunnalla toimiva Rikosuhripäivystys tarjoaa rikoksen tai rikosyrityksen kohteeksi joutuneelle ja hänen läheiselleen henkistä tukea ja käytännön neuvoja. Päivystystoimintaa toteuttavat Ensi- ja turvakotien liitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Mielenterveysseura, Suomen Punainen Risti, Kirkon diakonia- ja yhteistyön keskus, Suomen setlementtiliitto ja Unioni Naisasialiitto Suomessa.
Mitä on Rikosuhripäivystys?Pääosin Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) varoin toimivassa Rikosuhripäivystyksessä toimii tällä hetkellä kymmenen aluetoimistoa eri puolilla Suomea. Kolme kymmenestä toimistosta hoitaa vuorotellen valtakunnallisen päivystyksen (0600-16116, 62 p/min+ppm).Toiminnassa on mukana yli 200 vapaaehtoista, jotka ovat mm. viime vuonna tekivät yli 3 000 vapaaehtoistyötuntia. Vakituisia työntekijöitä on kolme päätoimista ja kymmenen osa-aikaista. Valtakunnalliseen päivystyspuhelimeen ja juristipuhelimeen tuli yhteensä yli 1 100 soittoa viime vuonna. Yhteensä Rikosuhripäivystykseen tuli noin 2 500 erilaista kontaktia vuoden aikana. Henkilökohtaisia tukisuhteita, joissa vapaaehtoinen koulutettu henkilö tapaa rikoksen uhrin, oli viime vuoden aikana 150. Soittajista naisia oli 75 prosenttia. Soiton aiheista 23 prosenttia koski henkistä väkivaltaa tai uhkailua, 14 prosenttia pahoinpitelyjä, 13 prosenttia perheväkivaltaa, 12 prosenttia omaisuusrikoksia ja 9 prosenttia seksuaalista väkivaltaa. Seuraukset rikoksen uhriksi joutumisesta olivat 44 prosentilla soittajista psyykkisiä, 22 prosentilla taloudellisia, 19 prosentilla fyysisiä ja 15 prosentilla taloudellisia. Tukisuhteiden aiheista koski suurin osa pahoinpitelyjä ja perheväkivaltaa.
STT-IA |
POLITIIKKA -SIVULLE