Sasi tukkisi verokeitaat EU:n lähdeverolla



Verokeidasmaihin rekisteröidyistä yhtiöistä on tulossa kansanhuvia. Viime vuonna Suomessa välitettiin noin 4000 verokeidasyhtiötä ja ongelma on kasvamassa, arvioi valtiovarainvaliokunnan verojaoston puheenjohtaja, kansanedustaja Kimmo Sasi.


Verojaoston tutkimusmatka Cayman-saarille riippuu Kimmo Sasin mukaan vielä siitä millaisia tapaamisia voidaan paina päällä järjestää.

Veronkierto kierrättämällä palkka- ja pääomatuloja veroparatiiseihin rekisteröityjen yhtiöiden kautta onkin saanut eduskunnan jalkeille. Valtiovarainvaliokunnan verojaosto kuuli keskiviikkona verohallinnon, ulosottoviranomaisten ja poliisin edustajia.

Kuullun perusteella Sasi uskoo, että viranomaisten asiantuntemus on kohtuullisen hyvä. Ilmassa onkin hänen mukaansa toiveikkuutta. Esimerkiksi ulosottosäännösten uusiminen viime vuonna on antanut uusia työkaluja.

Myös valtion ote veronkierrosta on tiukentumassa. Sasi muistuttaa, että valtioneuvosto antoi helmikuun alussa päätöksen talousrikollisuuden torjunnasta, jossa yhtenä elementtinä oli veroparatiisien käytön tukkiminen.

Valiokuntamatka vielä pohdinnassa

Valtiovarainvaliokunnan verojaosto jalkautunee toukokuun alussa Cayman-saarille tutkimaan paratiisisaarten käytäntöä. Valiokuntamatkan hyötyä on ennakkoon arvosteltu, sillä verokeitaissa ei asioista ole tapana turhia laverrella.

- On lähdetty siitä kun ohjelmaa tehdään, että jos siellä ei tavata sellaisia viranomaisia, jotka voisivat antaa asianmukaisia tietoja, niin siinä tapauksessa sinne ei mennä.

- Ennakkotietojen mukaan on todennäköistä, että sellaiset ihmiset, jotka näitä (vero)järjestelyjä suorittavat, voivat kuvata järjestelmän toimivuutta. On todennäköistä myös, että voimme tavata paikallisia viranomaisia.

Sasi muistuttaa myös, että Cayman-saarilla on oma parlamentti ja parlamentaarikot voivat tavata toisiaan.

EU-maihin yhtenäinen lähdevero

Mutta mitä mahdollisuuksia suomalaisella viranomaisella on puuttua veroparatiiseihin. Pääomien virtaa ulkomaille ei voi estää pääomien vapaan liikkuvuuden vuoksi, myöntää Sasi. On kuitenkin eräitä toimia, joilla verojen perintää voidaan edesauttaa.

- Melkein ainoa tehokas keino on, että lähdeveron alaa laajennetaan. Suurin osa pääomatuloista on sellaisia, joihin lähdevero ei kohdistu lainkaan. Sasi mainitsee esimerkkinä korkotulot, vuokratulot sekä myyntivoitot.

- Verojen periminen on aika mahdotonta jos niihin ei sovelleta lähdeverotusta Suomessa. Mutta Sasi huomauttaa, että lähdeverotuksestakin aiheutuu ongelmia.

- Kun maat yleensä eivät peri lähdeveroa koroista, niin se merkitsee sitä, että suomalaisten korkoinstrumenttien kilpailukyky heikkenee. Se saattaa nostaa korkotasoa Suomessa, sillä ulkomaiset sijoittajat vaativat korkeampaa korkoa, jotta saavat veron osuuden katettua.

Sasin mukaan lähinnä ainoa keino onkin, että pyritään yhdenmukaiseen lähdeveroon EU:ssa. Tämän EU:n komission ehdotuksen on yhteisön rikkain jäsen, Luxemburg torjunut. Sen pankit houkuttelevat talletuksia eritoten Saksasta.

Komissio lupasikin viime marraskuussa, että mikäli jäsenmaiden valtiovarainministerit pääsevät sopuun keskenään, voi se antaa direktiiviehdotuksen asiasta jo tänä keväänä. Luxemburgin ehtona puolestaan on, että Englannin kanaalissa sijaitsevat veroparatiisit saadaan mukaan uusiin sääntöihin.

Myyntivoittojen ja vuokratulojen osalta lähdevero olisi Sasin mukaan toteutettavissa. Niissä ongelmana on, että toinen osapuoli on usein tavallinen kansalainen, jonka asiantuntemus on vajavainen. Tuolloin lähdeverosta voisi koitua uusia ongelmia.

Veroale ei tuki rahavirtaa

Lähtökohtana verokeitaiden syntymiselle ja hyödyntämiselle pidetään myös korkeaa verotusta. Kilpailuasema on kuitenkin niin kohtuuton, että mahdolliset veronkevennykset, eivät rahavirtoja tyrehdytä.

- Meillä on 28 prosentin verokanta pääomatulojen osalta, joka on suhteellisen alhainen. Jos verokeidasvaltioissa päästään lähes nollaverokannalle, niin tuskin Suomi voi löytää mitään järkevää verokantaa, jolla turvattaisiin jokin kohtuullinen tuotto.

Kansainvälisten sopimusten ohella keinot löytyvätkin myös kotimaisesta lainsäädännöstä. Yksi kysymys koskee sitä mikä on suomalaisen tuloa.

- Jos todistustaakkaa siirrettäisiin enemmän verovelvolliselle niissä tapauksissa, joissa käytetään hyväksi verokeidasmaita, niin se saattaisi helpottaa verottajan työtä. Näin verojen määrääminen ja perintä jossain määrin helpottuisivat.

Käännetty todistustaakka hyödyttäisi myös verojen perintää ulosotossa. Lähtökohtana olisi, että jos verovelvollisen omaisuus on olennaisesti lisääntynyt, niin hänellä olisi velvollisuus selittää mistä omaisuuden lisääntyminen on johtunut.

Teollisuusmaat sopimuksiin

Presidentti Martti Ahtisaari kaipasi viime syyskuussa normeja veroparatiisien estämiseksi. Tavoiteltava uudenlainen yhteistyön muoto on lomittaisten standardi- ja normikokoelmien sekä päätöksentekomenetelmien verkosto, hän sanoi. Kansainvälinen veroyhteistyö hoidetaan lähinnä verosopimuksilla, toteaa Sasi.

- Ongelma on se, että merkittävimmät verokeidasvaltiot, Bahama, Cayman-saaret, Gibraltar eivät ole mukana verosopimuksissa.

- Jos suurin osa teollisuusmaista soveltaisi yhtenäisiä sääntöjä koskien rahojen sijoittamista verokeidasvaltiohin, niin sellaisilla toimilla kyettäisiin aika hyvin porsaanreiät tukkimaan.

Sasi muistuttaakin, että verokeidasvaltioiden tulo syntyy sekin teollisuusmaissa.

PETE PAKARINEN
20.3.1998


POLITIIKKA -SIVULLE