Vatikaani pyysi melkein anteeksi juutalaisilta


Roomalaiskatolinen kirkko julkisti maanantaina pitkään odotetun arvionsa kirkon toiminnasta natsi-Saksan juutalaisvainojen aikana.

Asiakirjassa ei tuomita toisen maailmansodan aikana paavina ollutta Pius XII, jota monet juutalaiset ovat syyttäneet vaikenemisesta natsien hirmutekojen suhteen.

Israelin ylirabbiini Israel Lau vaati maanantaina Vatikaanilta selkeätä anteeksipyyntöä Pius XII "häpeällisen" käytöksen suhteen. Rabbiinin mukaan juutalaisvainojen kauheuksilta olisi vältytty, jos katolinen kirkko olisi selkeästi tuominnut natsien toimet.

Kirkon dokumentissa paavin katsotaan päinvastoin "henkilökohtaisesti tai edustajiensa välityksellä myötävaikuttaneen satojentuhansien juutalaisten hengen pelastamiseen". Myös juutalaisten johtajien muistutettiin antaneen sodan aikana ja sen jälkeen tunnustusta katolisen kirkon toiminnalle.

Dokumentin esitelleen kardinaali Edward Cassidyn mukaan kirkon laatima asiakirja on jopa enemmän kuin pelkkä anteeksipyyntö, se on osoitus katumuksesta.

Tämä on enemmän kuin anteeksipyyntö, koska kirkon jäseninä olemme yhteydessä kaikkiin kirkon lasten synteihin ja ansioihin. Vuosituhannen lähestyessä loppuaan roomalaiskatolinen kirkko haluaa ilmaista syvän surunsa lastensa virheistä kaikkina aikoina, asiakirja julistaa.

Juutalaisvainojen juuret kristinuskon ulkopuolella

Roomalaiskatolinen kirkko tekee asiakirjassaan eron kristinuskon piirissä aina esiintyneen juutalaisvastaisuuden ja natsien antisemitismin välille.

Juutalaisvainot olivat täysin nykyaikaisen uuspakanallisen hallinnon aikaansaannos. Sen antisemitismillä oli juurensa kristinuskon ulkopuolella, eikä tämä hallinto kaihtanut myöskään katolisen kirkon vastustamista ja sen jäsenten vainoamista, asiakirjassa todetaan.

Asiakirjassa tosin myönnetään, että "joidenkin kristittyjen juutalaisvastaiset ennakkoluulot" saattoivat helpottaa natsien harjoittamaa vainoa.

Toisaalta Vatikaani on koonnut asiakirjaan useita yksittäisiä tapauksia, joissa kirkon edustaja tuomitsi avoimesti natsien rasismin. Näin esimerkiksi Berliinin katedraalin tuomiorovasti, joka kehotti pahamaineisen Kristalliyön jälkeen yleisiin rukouksiin juutalaisten puolesta. Rovasti kuoli myöhemmin Dachaun keskitysleirillä.

Juutalaisvainoja koskeva asiakirjan esipuheessa paavi Johannes Paavali II toivoo sen auttavan parantamaan haavat, joita aiemmat väärinkäsitykset ja epäoikeudenmukaisuudet ovat repineet juutalaisten ja roomalaiskatolisen kirkon välille.

STT-IA
20.3.1998

ULKOMAAT -SIVULLE