Kilpailu lisää paineita palkansaajien verotuksen yhdenmukaistamiseen EU-maissa
Teollisuuden ja palvelualojen kilpailu ammattitaitoisista ekonomeista, diplomi-insinööreistä, lääkäreistä ja muista erityisosaajista lisää EU-maiden paineita yhdenmukaista palkkatulojen verotusta.Suomessa kehitys tuo lisäpaineita palkansaajien verotuksen alentamiseen, sillä vähitellen myös muut työntekijät alkavat liikkua entistä livakammin maasta toiseen. Vaikka verokilpailusta puhutaan koko ajan äänekkäämmin ja äänekkäämmin, harva uskoo, että kehitys johtaa täysin yhdenmukaiseen palkkatulojen verotukseen. Yhtä lailla selvänä pidetään, että Suomen ankaraa verotusta on kevennettävä myös tästä syystä. Suomessa verotusta olisi alennettava myös siksi, että työllisyyden paranemista haittaavia vero- ja toimeentulotukiloukkoja päästäisiin viimein kunnolla korjaamaan. Suomalaisten verotusta on nostanut laman jälkien paikkaaminen. Valtiovarainministeriön vero-osaston päällikkö ylijohtaja Lasse Arvela katsoo, että suurimmat paineet verotuksen alentamiseen tulevat "sisäsyntyisistä syistä". Hänkin tosin myöntää, että vielä vähäinen koulutetun työvoiman liikkuvuus meiltä muualle on kasvamaan päin ja lisää näin paineita korjauksiin. Yhdentyminen edellyttää muutoksia- Isoimmat särmät verotuksessa hioutuvat ja pahimmat poikkeamat tasoittuvat kilpailun myötä, mutta en näe, että näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa EU-maat päättäisivät yhdessä ansiotulojen verotuksesta, tiivistää Veronmaksajain keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen.Se voisikin olla vaikeaa, sillä päätöksiin tarvittaisiin yksimielisyys. Lehtinen katsoo, että tiedossa oleva kehitys johtuu pääosin taloudellisen yhdentymisen paineesta. Suuret yritykset miettivät jo nyt tarkoin, minne toiminta on järkevä sijoittaa, jotta osaavaa henkilöstöä on varmasti saatavilla. Opintojen kansainvälistymisen myötä entistä suurempi joukko suomalaisia alkaa puolestaan miettiä, mistä paras palkka on luvassa. Luonnollisesti yritysten ratkaisuihin vaikuttaa moni muukin asia, ja mm. ay-liike on pelännyt tuotannon liukumista alhaisen palkkatason maihin ja näin heikentävän palkkakehitystä muualla EU:ssa. Verotus pysyy jonkinlaisena kilpailutekijänäYhteisen rahan katsotaan olevan vain pieni sivujuonne kehityksessä, vaikka sen odotetaan osaltaan lisäävän myös työntekijöiden liikkuvuutta.- Verokeskustelua käydään yhtä lailla Ruotsissa kuin Suomessa, vaikka Ruotsi ei ole vielä liittymässä EMU:un, Lehtinen muistuttaa. Yleisen näkemyksen mukaan jatkossakin verotus on yksi keino, jolla EU-maat kilpailevat yritysten sijoittumisesta alueelleen ja sitä kautta työntekijöistä. Osa tätä kilpailua on, millaisia palveluja verorahoilla tuotetaan. Rohkeimpien mukaan myös joissakin oloissa korkeampi verotus voi yhtä lailla olla kilpailuetu, jos verorahoilla tuotetaan ihmisten kaipaamia palveluja. Näitä voivat olla lasten päivähoito, terveydenhoito tai muu sosiaaliturva. Viimeksi korkeaan verotukseen Suomen kilpailukykyä hankaloittava tekijänä puuttui Teollisuuden ja Työnantajain keskusliitto TT. Johtaja Erkki Hellsten TT:stä muistuttaa, että ongelmaa lisää palkkakulujen päälle tulevat välilliset työvoimakulut. Sen sijaan TT:kään ei ole katsonut, että yritys- tai pääomaverotus olisi erityinen kilpailua haittaava ongelma. Veroale ensin "hyväpalkkaisille"Lehtisen mielestä ensimmäiseksi Suomessa pitäisi lieventää korkeasti koulutettujen ja sitä kautta yleensä keskimääräistä suurempaa palkkaa saavien ihmisten verotusta, sillä korkea marginaali- eli rajavero rokottaa erityisesti heidän lisäansoistaan tai palkankorotuksesta käteen jäävää rahamäärää.Hän ei halua ottaa kantaa siihen, kuka on hyvätuloinen, koska määritelmä on monien muidenkin mielestä "veteen piirretty viiva". Hän lisää, että ryhmään kuuluu jo nyt myös sellaisia, jotka ovat keskituloisia, mutta heillä osaamista, josta on kansainvälistä kysyntää. Näihin kuuluvat esimerkiksi sairaanhoitajat, joilla näyttää olevan yhtä paljon menekkiä kuin hyvin koulutetulla diplomi-insinöörilläkin.
Lehtinen huomauttaa, että osaavien ihmisten virta maasta toiseen on osa nykymaailmaa, mutta sitä ei ole järkevä suunnata kovalla verotuksella vain yhteen suuntaan. Suomessa verotus keskimääräistä ankarampaaLehtinen muistuttaa, että kotikutoisista syistä Suomessa on alennettava pikaisesti myös pienipalkkaisten verotusta, mutta verokilpailussa kansainväliset vertailut osoittavat ensisijaista tarvetta suurempipalkkaisten verotuksen keventämiseen.Veronmaksajien oman selvityksen mukaan 385 000 markan vuosipalkkaa nauttiva joutui vuonna 1996 maksamaan 10-14 prosenttiyksikköä enemmän veroja kuin vastaava henkilö 17 OECD-maan joukosta keskimäärin maksoi. Alhaisemmissa tuloryhmissä ero ei ole aivan yhtä suuri, mutta kuitenkin ero muihin on selvä. Vertailusta puuttuu kolme EU-maata ja mukana on mm. Japani ja USA, mutta Lehtisen mukaan se antaa karkean kuvan tilanteesta. Vertailu viime vuodelta valmistuu myöhemmin keväällä. Lehtinen tähdentää, että myös muissa EU-maissa on vireillä hankkeita verotuksen keventämiseksi, joten nykyisen eron pitäminen edellyttäisi verotuksen keventämistä puhumattakaan siitä, että eroa haluttaisiin kuroa umpeen. Mallia ulkomaisten huippujohtajien verotuksesta?Lehtinen ei halua vielä ottaa kantaa siihen, miten suuria korjauksia tarvitaan. Hänen mukaansa on kuitenkin selvää, että seuraavan hallituksen on pystyttävä alentamaan kaikkien verotusta.Hänen mielestään keskustelu asiasta pitäisi käydä hyvissä ajoin ennen vaaleja, jotta hallitusohjelmaan saataisiin selkeä ohjelma ja aikataulu verotuksen korjaamisesta. Koska yritykset suunnittelevat toimintaansa pidemmällä tähtäimellä, jo selvän suunnitelman katsotaan korjaavan tilannetta. Poliittinen ratkaisu veronkevennysten kohdistamisesta keskimääräistä voimallisemmin suurituloisiin voi olla työlästä, sillä Suomessa projektiluontoisesti työskentelevien ulkomaisten huippujohtajien veroale aiheutti aikanaan kovan kalapaliikin. Työeläke- ja muine lisämaksuineen he maksavat veroa noin 40 prosenttia palkasta. Vähintään puolet lisätuloista käteen?Johtaja Tero Honkavaara TT:stä kertoo, että myöskään TT:llä ei ole vielä omaa tavoiteohjelmaa veronkevennysten kohdentamisesta tuloluokittain ja -ryhmittäin.Hänen mukaansa TT:n yleistavoite on, että kaikkien lisätuloista jäisi vähintään puolet käteen. Nyt rajavero lohkaisee lisätuloista enimmillään 58 prosenttia. Myös koko veroasteikkoon olisi puututtava.
Jos seuraava hallitus pystyisi yhtä suuriin veroleikkauksiin kuin nykyinen hallitus 4-5
prosenttiyksikön vähennyksillä, Honkavaaran mukaan korjattavaa jäisi TT:n pitkän ajan tavoitteesta edelleen 3-4 prosenttiyksikköä.
STT-IA |
TALOUS -SIVULLE