Makkara maistuu



Makkara maistuu suomalaisille. Lähes joka toinen pistelee poskeensa lenkkiä tai nakkeja kerran viikossa, jopa useamminkin.


Yhden kuukauden aikana kolme neljästä herkuttelee lenkillä ja 60 prosenttia nakeilla. Vain neljä prosenttia suomalaisista elää kokonaan ilman makkaraa. Tämä ilmeni Karjaportin Elintarviketieto Oy:llä kesäkuussa 1997 teettämästä tutkimuksesta.

Makkaran asema on pysynyt tasaisen vahvana suomalaisessa ruokapöydässä. Makkarakeitto ja -kastike sekä keitetyt tai paistetut nakit ovat 15 suosituimman kotiruoan listalla.

Makkararuokia löytyy muodossa tai toisessa kaikkien ikäryhmien ruokalistojen kärkipäästä. Kuluttaja lukee makkaran osaksi kansallista ruokakulttuuria nimetessään sen tyypillisimpien suomalaisten ruokien seuraan. Tänäkin päivänä puolet lihasta käytetään makkarana ja muina lihavalmisteina.

Ennen EU-jäsenyyttä ja sen aikana kulutus on pysytellyt vakaasti runsaan 30 kilossa/henkilö/vuosi tuntumassa. Viimevuotinen kehitys näyttää alustavasti nousseen plussan puolelle.

Miehet ja lapset pitävät makkarasta

Suurimmat makkaran ystävät löytyvät miehistä, lapsista ja nuorista lapsiperheistä. Suhtautuminen vaihtelee neutraalista välinpitämättömyydestä ja torjunnasta jopa uskolliseen rakkauteen. Runsas puolet väestöstä syö makkaraa mielellään ja myös asennoituu siihenmyönteisesti.

Ydinjoukko (13 %) myönteisesti suhtautuvista pitää itseään suurina makkaran ystävinä, osa (40 %) taas pitää makkaraa ihan hyvänä, kelpo ruokana. Neljänneksen suhtautuminen on lähinnä välinpitämätöntä, makkaraa kyllä syödään, mutta siitä ei erityisemmin välitetä. Torjujat (17 %) valitsevat makkaran asemesta mieluummin jonkun muun vaihtoehdon.

Makkara saa syöjiltään kiitosta helposta ja nopeasta valmistettavuudesta, edullisuudesta ja hyvästä mausta. Terveellisyydestä ei tule vielä kiitosta; suolan ja rasvan vähentämiseen pitäisi edelleen kiinnittää huomiota. Tähänkin mennessä on oltu vähennyslinjalla, koska suomalainen makkara on selvästi vähäsuolaisempi ja vähärasvaisempi kuin esimerkiksi keski- ja eteläeurooppalainen.

Makkaraa käytetään ruoaksi monella tavalla: pilkottuna ruokiin, grillattuna, uunissa, mikrossa, kiukaalla, kokonaisena keitettynä tai paistettuna tai sellaisenaan suoraan jääkaapista syötynä. Ympäri vuoden pääasiallinen käyttö on eri ruokiin kuutioituna tai pilkottuna.

Karjaportin teettämän selvityksen mukaan lenkeistä peräti 57 prosenttia ja nakeista vajaat 70 prosenttia käytetään pilkottuna. Useimmin kohteena on keitto tai kastike.

Karjaportin Elintarviketieto Oy:llä teettämä tutkimus kohdistui lähinnä ruokamakkaroiden käyttöön ja niihin liittyviin asenteisiin. Tutkimus oli valtakunnallinen, jossa vastaajien alaikärajana oli 8 vuotta ja vastaamassa yhteensä 1457 henkilöä.

Tutkimus toteutettiin GallupKanavalla, tietokonepohjaisella kyselymenetelmällä, jossa kotitaloudet vastaavat kysymyksiin koteihin asennettujen mikrotietokoneiden välityksellä.

Talouksien joukko on Suomi minikoossa, sillä näyte vastaa todellista väestörakennetta niin alueellisesti kuin sosiodemografisilta ominaisuuksilta.

FF-IA
20.3.1998


AJASSA -SIVULLE