 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Puolustusvoimat ja kaksi ministeriötä mukana hankkeessaVapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus hakee uutta muotoa
Vaikka määrärahojen niukkuus on ajanut puolustusvoimat tiukalle säästölinjalle, eikä kertausharjoituksiakaan juuri pidetä, kansalaisten maanpuolustustahto vaikuttaa vahvalta. Lukuisten reserviläisjärjestöjen järjestämät maanpuolustuskurssit ovat suosittuja ja naisetkin osallistuvat entistä innokkaammin vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön.Viimeksi viikonloppuna Maanpuolustuskiltojen liiton juhlassa puhunut Suomen Pankin johtokunnnan jäsen, Matti Louekoski kuulutti määrärahojen turvaamista vapaaehtoiselle maanpuolustuskoulutukselle. Vapaaehtoisen maanpuolustuksen kenttä on kuitenkin ollut hieman sekava yhtenäisen organisaation puuttuessa. Puolustusvoimat ovat selvittäneet asiaa, ja jo olemassaolevan Maanpuolustuskoulutus ry:n toiminnan pohjalta ollaan muodostamassa uutta organisaatiota hoitamaan kaikkea vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta. Hankkeessa ovat mukana Reserviläisliitto, Suomen Reserviupseeriliitto, Maanpuolustuskiltojen liitto, Naisten Valmiusliitto sekä virallisista tahoista puolustusministeriö, puolustusvoimat ja sisäasiainministeriö.
Puolustusvoimilta tukeaUuden vapaaehtoiseen maanpuolustukseen perustuvan organisaation toivotaan selkeyttävän kokonaismaanpuolustuksen toimintorakennetta.Tässä vaiheessa valmisteluasteella olevalle hankkeelle on merkityksellistä valtion virallisten elinten mukanaolo. Puolustusvoimat on valmis tukemaan toimintaa koulutuksen osalta, mutta myös aineellisesti mm. luovuttamalla toimitiloja paikallistason hallinnon järjestämiseksi. Uuden organisaation hallintoon kaavaillaan edustajia myös puolustusministeriöstä ja sisäasiainministeriöstä, ja rahoittajana toimii ensisijaisesti valtio. Vaikka puolustusvoimien viralliseen organisaatioon ei olla kaavailemassa muutoksia, puolustusvoimat koordinoi hanketta oman toimintansa puitteissa. Tällä hetkellä hanketta puolustusvoimien osalta hoitaa nk. Kotilaisen työryhmä, jonka vetäjä, asevelvollisuusosaston päällikkö, eversti Leo Kotilainen pääesikunnasta näkee uuden organisaation yhdistävän laajan maanpuolustustyön kentän tehokkaaksi toimijaksi. - Tämän tyyppinen toiminta tarvitsee jäntevän tuen. Uutta ja oleellista on kaikkien virallisten tahojen edustus, joka nostaa uuden organisaation jo olemassa olevien maanpuolustusjärjestöjen yläpuolelle.
Selkeät tehtävätKotilainen painottaa, että kokonaan uutta järjestöä ei olla synnyttämässä, vaan tarvittavat uudistukset aikaansaadaan nykyisen Maanpuolustuskoulutus ry:n organisaatiota muokkaamalla ja toimivaltuuksia laajentamalla. Kotilaisen mukaan uudella organisaatiolla on kolme päätehtävää.- Tarkoituksena on täydentää reserviläisten koulutusta, joka kertausharjoitusten vähyyden vuoksi on vaarassa jäädä vajavaiseksi ilman vapaaehtoistyötä. Toiseksi pyritään kouluttamaan yksittäisiä vapaaehtoisia henkilöitä poikkeusolojen tarpeisiin. - Mitään uusia joukkoja ei olla perustamassa, vaan selkeytetään poikkeusolojen aikana eri tehtävissä toimivien toimenkuvaa ja annetaan tarvittavaa opetusta. Edelleen pyritään lisäämään yli 45-vuotiaiden maanpuolustustietoutta, Kotilainen kertoo.
Laajamittaista paikallistoimintaaUuteen organisaatioon tulee kuulumaan peräti 186 paikallisosastoa, joiden toimintaa koordinoidaan paikallisjohdon ohella piiripäälliköiden avulla. Piiripäälliköt toimivat yhteistyössä sotilasläänien esikuntien toimistojen kanssa ja he saavat puolustusvoimilta tarvitsemaansa materiaalia.Laajamittainen toiminta tarvitsee luonnollisesti selkeän johtamisjärjestelmän, mutta eversti Kotilainen korostaa käytännön kenttätyön merkitystä. - Kansalaisia olisi aktivoitava vapaaehtoistoimintaan, koska tämän tyyppisessä järjestelmässä tavoitteita ei saavuteta muuten, kuin kehittämällä ja toteuttamalla toimintaa paikallistasolla. Ihmisten olisi itse tiedostettava vapaaehtoisen maanpuolustustyön merkitys. Vaikka uusi organisaatio vaatii kaikkien maanpuolustustahojen yhteistyötä, se ei tule lopettamaan nyt toimivia järjestöjä, vaan kaikki liitot ja reserviläisjärjestöt jäävät jatkamaan toimintojaan itsenäisesti. Lähiviikkoina niiden edustajat istuvat kuitenkin yhteiseen neuvottelupyötään tarkoituksenaan aikaansaada lopulliset sopimukset joulukuun puolivälin paikkeilla.
Kotilainen kertoo organisaation käytännön valmistelujen olevan jo pitkällä.
Lopulliset päätökset ovat vielä tekemättä, mutta Kotilainen ei näe vakavia esteitä hankkeen toteutumiselle.
Monipuolista tarjontaaVapaaehtoisen maanpuolustusjärjestelmän paikallisosastot toimivat yli 200 kunnan alueella. Viime vuonna vapaaehtoiseen maanpuolustuskoulutukseen osallistui yli 25 000 henkilöä. Toiminnassa voi nähdä yhtymäkohtia joissakin maissa yleisiin kodinturvajoukkoihin, mutta tällaisia ei olla uudessakaan organisaatiossa perustamassa.Reserviläisjärjestöjen kurssitoiminta on perinteisesti painottunut käytännön taitojen kehittämiseen osa-alueittain ja aselajikohtaista erikoiskoulutusta on pyritty järjestämään resurssien puitteissa. Kurssitarjonata käsittää esimerkiksi ilmatorjunta-, viestitoiminta- tai miinoituskursseja, mutta myös yleistä mp-tietoutta ja maanpuolustushenkeä lisääviä tutustumiskäyntejä. Toiminta on avointa kaikille 15 vuotta täyttäneille ja kurssit järjestetään pääsääntöisesti viikonloppuisin. Merkillepantavaa on, että naiset ovat lisänneet selvästi osallistumistaan myös sotilastaitoja opettaville kursseille, kun aiemmin naisia koulutettiin vain huollon ja esimerkiksi ilmavalvonnan tehtäviin. Suomen puolustuspolitiikassa viime aikojen puheenaiheet ovat liittyneet kansainvälisten yhteistoimintamuotojen lisäämiseen ja julkisuudessa puolustusvoimien helikopterihankinnat ollaan välillä kytketty liittoutumiskaavailuihin. Vaikka valtion virallinen linja on korostanut itsenäisen puolustuksen säilyttämistä, kaksi kolmasosaa kansalaisista uskoo Suomen liittyvän lähivuosina Pohjois-Atlantin puolustusliiton, NATO:n jäseneksi. Ainakin vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen kasvava suosio ja toiminnan uudelleenorganisointi kertovat osaltaan itsenäisen puolustuksen merkityksen korostamisesta osana Suomen virallista ulkopoliittista linjaa.
MIKKO LAITINEN |
POLITIIKKA -SIVULLE