Suomen huumepolitiikkaa perustuu edelleen kokonaiskieltoon



Suomen huumepolitiikan peruslinjaa ei ole syytä muuttaa. Lähtökohtana on, että Suomessa noudatetaan vastakin täyskieltoon perustuvaa politiikkaa. Tämä linjaus sisältyy piakkoin annettavaan periaatepäätökseen Suomen huumausainepolitiikasta.


Hallitus sopi periaatepäätöksen sisällöstä keskiviikkoisessa iltakoulussaan.

Hallitus muistuttaa, että Suomen liittyminen Euroopan unioniin ja rajojen avautuminen tuo huumepolitiikan entistä akuutimmaksi myös meillä. Viime vuosina huumeiden käyttäjien määrä ja huumerikosten määrä ovat kasvaneet, mikä on herättänyt huolestumista.

Periaatepäätöksessä esitetään 20-kohtainen toimenpideohjelma.

Toimet liittyvät huumeiden käytön ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen, käyttäjien ja heidän läheistensä hoitoon ja tukemiseen, huumeiden käytön valvontaan, kansainväliseen yhteistyöhön, tutkimukseen sekä huumepolitiikan yhteensovittamiseen, toteuttamiseen ja kehittämiseen.

Hallitus haluaa selvittää uusien valvonta- ja rikoksentorjuntatoimien käyttöönottoa. Samoin poliisin huumausainerikostorjuntaa tehostetaan kehittämällä henkilöresursseja ja kohdentamalla niitä katutason valvontaan siten, että estetään huumeiden julkisten kauppa- ja käyttöpaikkojen muodostuminen.

Näissä uusissa toimissa kyse on mm. käännetystä todistustaakasta, valeostoista ja soluttautumisesta. Sisäministeri Jan-Erik Enestam (RKP) korosti iltakoulun jälkeen, että näitä asioita vasta selvitetään.

Kynnys näiden toimien käyttöönottoon on hänen mukaansa joka tapauksessa korkea. Poliisi ei saa syyllistyä rikokseen eikä liioin yllyttää. Selvää on, ettei nykyhallitus näitä esityksiä ehdi tehdä.

Enestam luonnehti periaatepäätöstekstiä kompromissiksi. Tärkeää hänen mielestään on, ettei huumepolitiikkaa liberalisoida. Periaatepäätöksessä tärkeä painopiste on ennaltaehkäisyssä.

Sosiaali- ja terveysministeri Terttu Huttu-Juntunen (vasl) korosti nimenomaan ennaltaehkäisyn tärkeyttä. Hoito vaatii paljon työtä, joten kaikki, mikä voidaan tehdä ennakolta, on hyväksi.

Tärkeinä painotuksina tulevat esille mm. koulujen ja oppilaitosten vastuu ehkäisevän työn kehittämisessä. Huumekysymyksen alalla toimivien ammattilaisten työhön halutaan lisää tietoa ja osaamista. Hallitus haluaa eritoten tehostaa varhaista puuttumista nuorten huumeidenkäyttöön.

Huumeiden käyttö lisääntyy jatkuvasti

Periaatepäätöksen taustalla on siis huumetilanne nyky-Suomessa. Huumeiden kokeilu ja käyttö ovat kuluvalla vuosikymmenellä lisääntyneet tuntuvasti maan eri osissa. Uusia huumeita ja uusia käyttötapoja on tullut mukaan.

Huumerikoksesta epäiltyjen ja takavarikoiden määrä on moninkertaistunut viime vuosien aikana. Tämän vuoden ennakkotiedot kertovat, että rikosilmoitusten, rikosepäiltyjen ja takavarikoiden määrä kasvaa 17 prosenttia viimevuotisesta.

Toissa vuonna tehdyn tutkimuksen mukaan noin seitsemän prosenttia suomalaisista on jossain elämänsä vaiheessa kokeillut huumeita. Tämä lukukaan ei välttämättä vastaa todellisuutta.

Monet ovat aktiivisesti unohtaneet kokeilut. Tutkimukset valikoituivat pois ne sosiaalisesti syrjäytyneet, joita ei kyetä tavoittamaan.

Huumekohtaisesti tarkasteltuna heroiinin käyttäjien määrä noussut tasaisesti. Tosin määrä on edelleen melko alhainen. Myös kannabiksen käyttö on lisääntynyt. Kokaiinia ei Suomessa juuri esiinny katukaupassa.

STT-IA
20.11.1998


POLITIIKKA -SIVULLE