EU:n parlamentti huolehti tukirahojen käytöstä



EU:n parlamentti korostaa unioniin hakeneille maille annettavan avun tehokasta käyttöä ja valvontaa.


Laajentumiseen liittyvät huolet, epäilyt ja varaukset tulivat esiin, kun EU:n parlamentti keskusteli keskiviikkona Strasbourgissa laajentumiseen valmistavasta Agenda-uudistuksesta sekä hakijamaiden avustamisesta.

Liittymistä edeltävän avun tarkoituksena on auttaa luomaan toimivat markkinat, demokraattinen ja toimiva hallinto sekä tukea muutenkin hakijamaita valmistautumaan unionin jäsenyyteen.

Liittymisneuvotteluja luotsaavat komissaari Hans van den Broek sanoi, että mitä enemmän ongelmia kyetään ratkaisemaan ennen jäsenyyttä, sitä helpommaksi on jäsenyyden alkaminen.

Van den Broekin mukaan tarkoituksena on mm. tukea Keski- ja Itä-Euroopan maiden työllisyyttä, jotta maaltapaon ikäviä seurauksia voitaisiin välttää.

Ratkaisuille kansalaisten tuki

Mirja Ryynänen (kesk) korosti, että minkäänlaiseen tukivarojen hukkakäyttöön ei ole varaa sen enempää nykyisten jäsenmaiden kuin hakijoidenkaan kohdalla.

Kirsi Piha (kok) muistutti, että tärkeintä ei saa olla unionilta saatavissa oleva raha, vaan hakijamaiden oma halu saavuttaa EU-jäsenyyden edellyttämä taso mahdollisimman nopeasti ja niiden oma rahoitus.

- Tämä on ainoa tapa varmistaa sekä nykyunionin kansalaisten hyväksyntä että tehtyjen poliittisten päätösten pitävyys, hän sanoi.

Samaan viittasi Britannian labour-edustaja Gary Titley, joka kuulutti epäitsekkäitä ponnistuksia sekä hakijamailta että nykyisiltä jäsenmailta. Hän korosti, että kaikille ratkaisuille on saatava kansalaisten tuki.

Keskustelun taustalla näkyi myös asian käsittelyssä ilmi tullut huoli, että muut pyrkimykset ja uhraukset voivat osoittautua turhiksi, jos sellaiset asiat kuin demokraattinen hallinto, kansalaisvapauksien kunnioittaminen sekä toimiva oikeuslaitos eivät ole kunnossa.

EU:n parlamentissa keskiviikkona vieraillut Puolan presidentti Aleksander Kwasniewski pyrki hälventämään pelkoja, että Keski- ja Itä-Euroopan maiden tulo EU:hun mullistaisi unionin maatalousmarkkinat.

Hän myös vakuutti, että Puola kykenee huolehtimaan itärajastaan, josta maan liittymisen myötä on tulossa osa EU:n ulkorajaa. Unionin piirissä on pelätty järjestäytyneen rikollisuuden, huumekaupan ja laittomien muuttajien pääsyä sitä tietä unionin alueelle.

STT-IA
20.11.1998


ULKOMAAT -SIVULLE