Fuusiolla kohti parempaa yhteistä huomista



Valmetin ja Rauman fuusio on kahden suomalaisyhtiön yritys vahvistaa kansainvälisiä asemiaan taantuvilla metsäteollisuusmarkkinoilla. Yhtiöiden menestys osakemarkkinoillakin on ollut kehnonlaista. Fuusioista on ylipäätänsä hyötyä kansainvälisesti pienille yrityksillemme, ainakin syntymässä olevilla Euroopan rahoitusmarkkinoilla, jotka tulevat olemaan siunaukseksi koko Suomen euro-kansalle.


Valmetin ja Rauman tämänviikkoisen fuusioilmoituksen voi nähdä yhtenä askeleena kohti suomalaisyritysten viime vuosien keskittymiskehitystä. Suomalaiset suuryritykset ovat suuria ainostaan täällä pienen kotimaamme oloissa, ja ne voivat saavuttaa merkittävämpiä kansainvälisiä markkinaosuuksia ainoastaan hyvin kapeilla tuotealueilla.

Valmetin ja Rauman tiedotteen mukaan metsäteollisuuden rakennemuutos on johtamassa maailmanlaajuisiin suuriin yrityksiin, joilla on laaja tuotevalikoima sellun valmistuksesta paperin jatkojalostukseen. Kehitys on samansuuntaista myös muussa prosessiteollisuudessa.

Uusi uljas Valmet-Rauma

Valmet-Raumasta tulee yritysten oman ilmoituksen mukaan metsäteollisuuden laite- ja prosessitoimittajana markkinajohtaja kaikissa päätuotteissaan maailmanlaajuisesti. Prosessiautomaatiosta ja virtauksensäädöstä odotetaan tulevaisuuden kasvualoja, kun Valmet Automation ja Rauman Neles Controls aloittavat yhteistoiminnan.

Uuden Valmet-Rauman pääjohtajaksi tuleva Matti Sundberg, Valmetin nykyinen pääjohtaja, sanoo, että heidän asiakkaansa ovat kasvaneet ja odottavat toimittajiltaan entistä kokonaisvaltaisempaa palvelua. Niinpä uusi yhtiö kattaa koko ketjun puunkorjuusta jatkojalostukseen. Näin se pystyy tehokkaasti palvelemaan yhä suuremmiksi paisuvia metsäteollisuuden jättiyhtiöitä.

Valmetin ja Rauman yhteenlaskettu liikevaihto oli viime vuonna 23 miljardia markkaa ja liikevoitto 1,7 miljardia. Työntekijöitä oli runsaat 23 000. Fuusiosta on laskettu koituvan ns. synergiasäästöjä 400 miljoonaa markkaa. Tulevan yhtiön suurimat omistajat ovat UPM-Kymmene 14,7 prosentilla ja valtio 11,6 prosentilla. Kansainvälisillä hallintarekisteröidyillä omistajilla on yhteensä 42,3 prosenttia osakkeista.

Innostuvatko sijoittajat?

Tämä kaikki kuulostaa hyvältä, mutta jos tarkemmin katsoo tulevan yhtiön sekalaisia rönsyjä autotehtaineen ja kivenmurskaimineen, ei aivan ensimmäiseksi tule mieleen kokonaisvaltainen markkinajohtaja. Toisaalta yhtiön kehitystyö ei ole vielä alkanut.

Metsäteollisuus ei ikävä kyllä kuulu dynaamisiin kasvubisneksiin. Markkinanäkymät ovat nyt huonot ja paperiteollisuuden konetilaukset ovat hyvin vähissä. Sundbergin mukaan yhtiöiden tilauskannat ovat kehittyneet markkinoiden tilanteen mukaisesti ja epävakaan tilanteen odotetaan jatkuvan ensi vuonnakin.

Tämä on näkynyt yhtiöiden pörssikursseissa. Sijoittajien yrityksiä koskevat odotukset ovat olleet erinomaisen huonoja. Fuusiouutinen nosti molempien yritysten kursseja jonkin verran, mutta silti ne ovat vain runsaat puolet entisistä huippuarvoistaan.

Tulevan yrityksen toimitusjohtaja, nykyinen Rauman toimitusjohtaja Heikki Hakala on Kauppalehden mukaan selitellyt, etteivät monet suuret kansainväliset sijoittajat viitsi edes vilkaista markkina-arvoltaan alle miljardin dollarin yrityksiä. Fuusioituvien yhtiöiden yhteinen markkina-arvo 7 miljardia markkaa kipuaakin mukavasti tämän summan yli.

Euroopan yhteiset rahoitusmarkkinat syhtymässä

Rauman huonon pörssimenestyksen syistä voi tietenkin olla monta mieltä, mutta Hakalan puheissa on silti totuuden jyvänen, ainakin yleisellä tasolla. Suomalaiset suuryritykset ovat onnettoman pieniä jopa EU-mittakaavassa. Niinpä fuusioista voi tulevaisuudessa olla paljon hyötyä.

Ensi vuoden alusta alkava euro-kausi tulee todennäköisesti aiheuttamaan melkoisia muutoksia Euroopassa. Ensimmäiseksi vaikutus alkaa tuntua yhdistyvillä raha- ja pääomamarkkinoilla. Rahoitusmahdollisuuksien paranemisesta on etua varsinkin pk-yrityksille, jotka ovat aiemmin joutuneet turvautumaan lähinnä kotimaisiin pankkeihin, mutta myös suuret yritykset hyötyvät rahamarkkinoiden laajentumisesta.

Euron myötä tulee kilpailu kovenemaan ja markkinoiden tehokkuus paranemaan hintojen vertailun helpottuessa, valuutakurssiriskien poistuessa lopullisesti ja EU-maiden välisen tavara- ja ihmisliikenteen lisääntyessä. Suurille yrityksille avautuu entistä paremmat mahdollisuudet siirrellä tuotantoaan maasta toiseen sinne, missä tuotantokustannukset ovat alhaisimmat tai missä markkinat sijaitsevat.

Erityisesti kannattaa pitää silmällä syntymässä olevia yhteisiä osakemarkkinoita, joilla menestyäkseen pitää suomalaisten yritysten olla kooltaan ja toiminnaltaan vakuuttavia. Amerikkalaiset pankit ovat jo lisänneet läsnäoloaan Euroopassa, sillä kaiken tyyppisten rahoituspalvelujen uskotaan kasvavan valtavasti euron tultua käyttöön. The Economistin mukaan suuret amerikkalaispankit ennustelevat osakemarkkinoiden kaksinkertaistumista vuoteen 2010 mennessä.

Pelastus Suomen kansalle

Vaikka talouskehitys Euroopassa ei juuri nyt näytä hääppöiseltä, taantuman arvellaan kuitenkin olevan vain väliaikainen. Kuten Yhdysvalloissa on tapahtunut, arvellaan eurooppalaistenkin siirtävän säästöjään laajassa mitassa pankkitileiltä osakkeisiin ja muihin sijoituskohteisiin. Tämä saattaa samalla helpottaa euro-ihmisten ahdinkoa paikallisen taloushäiriön tai epätahtisen suhdanteen suhdanteen iskiessä.

Euro-maat eivät voi enää pelastaa omaa paikallisiin vaikeuksiin joutunutta talouttaan itsenäisellä korko- tai valuuttapolitiikalla, ja valtiontalouksien paisuttamisellekin on pantu tiukat suitset. Jos palkat ja työmarkkinat säilyvät yhtä jäykkinä kuin tähänkin asti, eikä työvoima liiku vapaasti maasta toiseen, niin paikallisen taantuman iskiessä jää ainoaksi joustotekijäksi työttömyys.

Jos kuitenkin lamaan joutuneen alueen ihmiset ja investoijat nauttisivat huomattavia tuloja eurooppalaisista sijoituksistaan, se voisi mukavasti pehmentää laman vaikutuksia. Kun Yhdysvalloissa Uusi-Englanti ajautui paikalliseen lamaan 1980-luvulla, niin The Economistin mukaan asukkaiden saamat nettotulot ympäri Yhdysvaltoja tekemistään sijoituksista olivat arvoltaan 9 prosenttia Uuden-Englannin bruttokansantuotteesta.

Ei siis ole mitään syytä kauhistua suomalaisten yritysten fuusioitumispolitiikkaa: sitä voi pitää markkinoiden ensiaskeleena kohti todellista yhteistä jättiläistalousaluetta, joka toimii tehokkaasti ja tuottaa meille kaikenlaista hyvää runsain mitoin.

HEIKKI JANTUNEN
20.11.1998

(Lähteitä ja linkkejä:
STT, The Economist, fuusiotiedote Valmetin ja Rauman kotisivuilla)


TALOUS -SIVULLE