 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Haudottu yritys kaatuu muita harvemmin
Yrityshautomot ovat osoittautuneet oivaksi tavaksi tukea aloittelevia yrityksiä toiminnan alkuvaikeuksissa. Hautomoiden suojissa syntyneet yritykset ovat sekä Suomessa että muualla Euroopassa kasvaneet nopeammin ja kaatuneet harvemmin kuin muut uudet tulokkaat.Esimerkiksi Uudellamaalla toimivat 18 yrityshautomoa ovat vajaassa kolmessa vuodessa synnyttäneet lokakuun loppuun mennessä 700 uutta yritystä, jotka työllistävät 1 200 ihmistä, Uudenmaan TE-keskuksen kehittämispäällikkö Taavetti Mutanen huomauttaa. Mutasen mukaan menestys on ollut paljolti kiinni hautomoiden yhteistyöstä ja verkottumisesta, jossa hyödynnetään myös julkisen hallinnon, yliopistojen, korkeakoulujen ja aikuiskoulutuskeskusten asiantuntemusta. Yrityshautomoiden toimintaa, niiden rahoitusta ja kansainvälistä verkottumista pohdittiin Espoossa torstaina alkaneessa EU:n komission ja KTM:n järjestämässä yrityshautomoseminaarissa, johon osallistuu satakunta hautomoiden vetäjää ja alan asiantuntijaa eri EU-maista. Seminaarissa haettiin eri maiden kokemusten pohjalta parhaita mahdollisia malleja siihen, kuinka uudet ideat parhaiten saadaan poikimaan kannattavaa yritystoimintaa. Seminaarissa selvitetään myös kansainvälisen verkostotoiminnan näkymiä ja sitä, miten näitä verkostoja jatkossa voidaan hyödyntää hautomotoiminnassa.
Epäonnistumisetkin on hyväksyttäväEU:n komission telekommunikaatiopääjaoksen johtaja L.D.M. Mackenzien mukaan EU-maiden ongelmaksi on havaittu se, että meillä uudet yritykset kaatuvat kriittisiin alkuvaiheen ongelmiin selvästi useammin kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa. Ongelma on merkittävä koko EU:n kilpailukyvyn kannalta.- Tukipalveluja käyttävät yritykset pärjäävät muita paremmin, ja sen vuoksi tiedottamista tarjolla olevista yrityspalveluista täytyy tuntuvasti lisätä, hän sanoi. Saksalaisen Heidelbergin tiedepuiston johtajan Klaus Platten mukaan hyväkin tuoteidea voi kariutua siihen, että aloitteleva yrittäjä ei tiedä tarpeeksi markkinoinnista ja yrityksen johtamisesta. - Yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa on satoja ihmisiä, joilla on omasta mielestään loistava idea, mutta ei mitään käsitystä siitä, onko sille todella kaupallisia markkinoita. Yrityshautomot ja tiedepuistot voivat auttaa heitä laatimaan realistiset ja perusteelliset bisnessuunnitelmat, hän huomautti. Platten johtamassa tiedepuistossa bisnessuunnittelu on osunut aika lailla kohdalleen, sillä esimerkiksi vuonna 1985 aloittaneista 11 yrityksestä vain yksi on tähän mennessä epäonnistunut. Platten mielestä eurooppalaisten pitäisi kuitenkin oppia suhtautumaan nykyistä rennommin myös epäonnistumisiin. Uusiin ideoihin liittyy riskejä, joten niitäkin väistämättä tulee eteen. - Yhdysvalloissa katsotaan, että kerran konkurssin tehnyt yrittäjä on saanut arvokasta kokemusta, eikä tee samoja virheitä enää toista kertaa. Meillä Euroopassa epäonnistuja on voitu leimata loppuiäkseen esimerkiksi rahoittajien silmissä, mutta onneksi asenteet ovat muuttumassa, hän huomautti.
Suomi on edelläkävijäOtaniemen teknologiakylän toimitusjohtajan Lauri Ylöstalon mukaan Suomi lukeutuu yrityshautomotoiminnan edelläkävijöihin Euroopassa yhdessä Englannin ja Hollannin kanssa.Hautomoiden kehitys on meillä kulkenut erilaisten kiinteistökehityshankkeiden kautta useimmiten korkeakoulun yhteydessä toimivaan tiedepuistomalliin. Suomen vanhin teknologiahautomo on juuri Otaniemen teknologiakylä, joka on toiminut vuodesta 1987. Muuten yrityshautomoi den kehitys on keskittynyt vuoden 1995 jälkeiseen aikaan, jolloin Suomi liittyi EU:hun ja sen ESR-projekteihin, Ylöstalo sanoi. Korkeakoulujen yhteydessä toimivat hautomot ovat meillä edistäneet varsinkin esimerkiksi teleklusterin pienyritysten ja muiden teknisiin innovaatioihin perustuvien yritysten syntyä. Omia hautomoitaan on myös mm. maaseutuyrityksille ja nuorille yrittäjille. Yhteensä yrityshautomoja on Suomessa nyt 30 kappaletta.
STT-IA |
TALOUS -SIVULLE