Ihalainen: Keskustan työreformi jättäisi työntekijät vaille sopimusturvaa

Työreformi jättäisi käytännössä työntekijät kokonaan vaille sopimusturvaa - jopa niin, että jokainen työntekijä joutuisi itse neuvottelemaan ehdoistaan. Myös työrauha olisi jatkossa kiinni työpaikkatason sopimisesta.

- Sopimusten yleissitovuus on perimmältään tavallisten palkansaajien taloudellista perusturvaa. Siksi meidän on nyt pakko sanoa, että SAK vastustaa jyrkästi keskustan työelämää eriarvoistavia ja palkansaajien turvallisuutta järkyttäviä tavoitteita, Ihalainen totesi SAK:n valtuustossa Kiljavalla perjantaina.

Ihalainen viestitti keskustan puheenjohtajalle Esko Aholle SAK:n puolustavan palkansaajien oikeuksia ja turvallisuutta kaikissa oloissa.
- Sanon tämän päättäväisesti myös siksi, että pääministerikaudellasi talouskriisin keskellä et olisi selviytynyt ilman palkansaajien ja ay-liikkeen rakentavaa panosta ja yhteistyötä.

Käytännössä työreformi siirtäisi Ihalaisen mukaan mm. talvilomat, lepoajat, lomarahat, sairaus- ja äitiysajan palkat, pekkaspäivät, yli- ja sunnuntaityökorvaukset työpaikoilla ratkaistaviksi. Hän arveli tavoitteena olevan, että "ay-liike ei olisi häiritsemässä työnantajan ja työntekijän välistä sopimista työpaikalla".

SAK:ssa epäillään työreformin olevan myös vastoin mm. kansainvälisen työjärjestön ILO:n vapaan neuvotteluoikeuden periaatetta.

Pelisäännöt tulospalkkaukselle

SAK:n tähtäimessä on, että koko henkilöstö pääsee tasapuolisesti hyötymään yrityksen tuloksesta. Linjaukset olisi saatava valmiiksi ennen uuden työmarkkinaratkaisun syntymistä.

Ihalainen piti selvänä, että EMU-oloissa myös palkanmuodostukseen tulee yhä enemmän liikkuvia, yrityksen tulokseen sidottuja osia. Niiden jako on nykyisin valtaosin työnantajan päätettävissä.

Vauhtia laadullisiin uudistuksiin

Viime ratkaisun päätavoitteet ovat ay-johtajan mukaan sen sijaan toteutuneet, kun työttömyys on saatu painettua 10 prosentin tuntumaan ja ostovoima jopa odotettua suurempaan kasvuun. SAK panostaisi nyt työelämässä erityisesti ihmisten osaamiseen, työkykyyn ja jaksamiseen.

Uuden hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen olisi laadittava työssä jaksamisen toimenpideohjelma, jossa paneuduttaisiin erityisesti työkyvyn ylläpitoon.

Seuraavan työmarkkinaratkaisujen linjauksiin SAK ottaa Ihalaisen mukaan kantaa vasta maalisvaalien jälkeen.

Irti yhteistyöstä

Mm. Metalliliiton valtuuston varapuheenjohtaja pääluottamusmies Jukka Kärnä Imatralta vaati SAK:ta sanoutumaan irti kaikesta yhteistyöstä keskustan "ja sen etujärjestöbulvaanin MTK:n" kanssa.

Puu- ja erityisalojen liiton valtuuston puheenjohtaja pääluottamusmies Raimo Järvinen Viialasta arveli keskustan vapaaehtoisesti luovuttaneen itsenäisen politiikan teon roolinsa.
- Suomen yrittäjät ja MTK marssittavat keskustan johtoa kuin aikoinaan isäntä narusta pässiä teuraalle.

Vielä alkusyksystä SAK:ssa lämmiteltiin suhteita MTK:hon. Ihalainen esitti tuolloin järjestöille yhteistä neuvottelukuntaa.

Äänestysaikeet laskussa

Varmimmin vaaliuurnille ovat menossa yli 50-vuotiaat ja julkisen sektorin työntekijät. Neljä vuotta sitten äänestysaikeita oli 72 prosentilla jäsenistä. Käytännössä äänestämässä kävi 60 prosenttia SAK:laisista.

Kyselyä varten haastateltiin syyskuussa vajaata tuhatta SAK:laista.

STT-IA
20.11.1998