 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Varovaista avautumista länttä kohtiIranin vallankumouksesta pian 20 vuotta
Helmikuussa tulee kuluneeksi 20 vuotta Iranin islamilaisesta vallankumouksesta, jolloin tehtiin raju irtiotto läntiseen maailmaan ja sen rappiollisuuden perikuvaan Yhdysvaltoihin.Viime aikoina Iranin arvostelun kohde ei kuitenkaan ole niinkään ollut Yhdysvallat, vaan vastustaja on löytynyt paljon lähempää, nimittäin itäisestä naapurimaasta Afganistanista. Iran ja lähes koko Afganistania hallitseva ääri-islamilainen Taleban-liike ovat syksyn mittaan toistuvasti ajautuneet sodan partaalle; viimeksi Iran näytti voimaansa tämän kuun alussa pidetyissä laajoissa sotaharjoituksissa Afganistanin rajan tuntumassa. Suhteet kärjistyivät äärimmilleen loppukesästä, kun kahdeksan iranilaisdiplomaattia sai surmansa Talebanin valtaamilla alueilla. Kiistassa ovat näin vastakkain kaksi islamilaista järjestelmää. - Islamin piirissä osapuolet kuuluvat kuitenkin täysin eri leireihin, ovathan talebanit sunnalaisia ja siinäkin suuntauksessa edustavat hyvin puritaanista koulukuntaa, jossa kaikki maallinen ilonpito - kuten musiikki - on kiellettyä, selvittää islamilaisen kulttuurin asiantuntija ja arabian kielen professori Heikki Palva Helsingin yliopistosta. Hän muistuttaa, että shiialaisuutta edustava Iran tuki Afganistanin muslimisissejä, jotka ajoivat pois neuvostojoukot Afganistanista, ja tukee edelleen näitä ryhmiä, jotka nyt ovat jäämässä Talebanin jalkoihin.
Lippuja ei enää poltetaTämän kuun alussa Iranissa muistettiin 19 vuotta sitten tehtyä Yhdysvaltain suurlähetystön valtausta. Vallankumoukselliset opiskelijat valtasivat tuolloin lähetystön ja pitivät kymmeniä amerikkalaisia panttivankeinaan peräti 444 päivää.Vuosipäivänä pidetyissä mielenosoituksissa ja puheissa oli kaikuja vallankumouksen ajan retoriikasta, mutta uusia sävyjäkin löytyi. Maan ylin johtaja ajatollah Ali Khamenei torjui kaiken lähentymisen Yhdysvaltoihin sanomalla, että "Amerikan toiveena on aina ollut hallita Irania sekä taloudellisesti että poliittisesti". Viime vuonna presidentinvaalit selkeästi voittanut Mohammad Khatami sen sijaan totesi, etteivät Iranin tapahtumat "suuntautuneet Amerikan kansaa vastaan, vaan (amerikkalaisten) Iranin vastaista politiikkaa vastaan". Maltillisena pidettyä Khatamia tukeva opiskelijajärjestö otti mielenosoituksessa sovinnollisen linjan polttamalla vain Setä Samulia esittävän nuken eikä enää Yhdysvaltojen lippua, joka järjestön mukaan symboloi Amerikan kansaa. Toisissa mielenosoituksissa perinteitä kuitenkin kunnioitettiin.
Suuri tarve solmia suhteitaPresidentti Khatami piti alkuvuodesta käänteentekevän puheen, jossa hän toivoi "epäluulon muurin" murtuvan Yhdysvaltojen ja Iranin välillä ja peräänkuulutti "vuoropuhelua sivilisaatioiden kesken".- Iranilla on ollut pitkän aikaa tarve solmia suhteita ulkomaailmaan ja myös Yhdysvaltoihin. Poliittisten suhteiden lisäksi yhteydenpitoa kaivataan myös tieteellisellä puolella, missä tällä haavaa suhteet ovat normaalit vain kouralliseen maita, sanoo professori Palva. Hänen mukaansa on täysin ymmärrettävää, että Iranin johtajat puhuvat "kahdella kielellä" suhteista ulkomaailmaan ja ennen muuta Yhdysvaltoihin. Hengellinen johtaja Khamenei pitäytyy vallankumousjohtaja ajatollah Khomeinin kannoissa, kun taas presidentti Khatami tunnustelee liberalisoinnin rajoja "pitemmällä kettingillä". Hän löytää Iranin kaksiportaiseen johtajuuteen vertauksen yritysmaailmasta, jossa ylin auktoriteetti on hallitusneuvoston puheenjohtajalla (Khamenei) ja toimeenpanovalta toimitusjohtajalla (Khatami).
Fatwa on vain mielipideIran on useissa yhteyksissä toivonut lähempiä suhteita myös Eurooppaan ja yhteydet esimerkiksi Ranskaan ovat perinteisesti olleet läheiset. EU:n ja Iranin lähentymisen tiellä on kuitenkin ollut useita kompastuskiviä, jotka ovat ajoittain vaikeuttaneet suhteiden rakentamista.Yksi sitkeimpiä kiistoja on koskenut brittikirjailija Salman Rushdieta, jonka Saatanalliset säkeet -teos loukkasi ajatollah Khomeinin mukaan islaminuskoa. Hän antoi asiasta fatwan, jonka mukaan loukkaus oli sovitettava kuolemalla. Länsimaat ovat toistamiseen vaatineet fatwan perumista, mikä professori Palvan mukaan on hämmentävä vaatimus iranilaisille. - Eihän kuolleen miehen mielipidettä voi kumota. Fatwahan ei ole muuta kuin virallinen mielipide, joskin sen antaja on arvovaltainen taho, hän sanoo. Palva huomauttaa, että tapaus Rushdiesta on annettu muitakin fatwoja. Yhdessä katsottiin, että Rushdien sinänsä tuomittavaan tekoon olisi vastattava kirjalla. Näin eri tahot voivat valita, mitä mielipidettä he kuuntelevat. Britannia ja Iran pystyivät lopulta syksyllä normalisoimaan suhteensa, kun Iranin hallitus ilmoitti, ettei se vaadi Rushdien tappamista.
STT-IA |
ULKOMAAT -SIVULLE