Suomalainen järjestelmä kelpaa muille malliksi

Raportti: Verkottumisesta vauhtia yksityisten keksintöjen edistämiseen



Yksityisten keksintöjen edistäminen on Suomessa varsin hyvällä pohjalla. Asiaa arvioinut kolmihenkinen kansainvälinen asiantuntijaryhmä esittää kuitenkin rahoittajien ja palvelujen tuottajien yhteistyön tiivistämistä.


Arvioitsijat kehottavat myös suuntaamaan enemmän painotuksia julkiselta yksityiselle puolelle.

- Kokonaisuutena suomalainen järjestelmä on erittäin hyvä, ja muut Euroopan maat voivat ottaa siitä esimerkkiä. Tehtäväksemme jäi lähinnä pohtia järjestelmän hienosäätöä, arviointiryhmän irlantilaisjäsen, tohtori Sean McCarthy toteaa.

Ryhmän toinen ulkomaalainen, professori Walter Zegveld Hollannista on samoilla linjoilla. Hän katsoo Suomen olevan edelläkävijä tietopohjaisena taloutena. Tästä kertoo mm. tutkimus- ja kehitysrahoituksen suuri bruttokansantuoteosuus.

Joitakin virikkeitä keksintötoiminnan parantamiseen miehet nostivat omien maidensa kokemuksista. McCarthyn mielessä Suomessa tulisi harkita tekijänoikeustulojen verovapautta. Irlannissa siitä on saatu hyviä kokemuksia.

Arvioinnin yksityisten keksintöjen edistämisestä teetti kauppa- ja teollisuusministeriö. Suositusten täytäntöönpanoa pohtii jatkossa ministeriön työryhmä.
- Arviointiryhmän raportti ei missään nimessä jää hyllylle pölyttymään, vaan sen ehdotuksia ruoditaan tarkkaan, teollisuusneuvos Paula Nybergh lupaa.

Kauppa- ja teollisuusministeriössä pidetään yksityisten keksintöjen parempaa kaupallistamista kansantalouden kannalta tärkeänä tavoitteena.

Yksityisiksi keksijöiksi lasketaan Suomessa monesta muusta maasta poiketen myös yliopistojen tutkijat ja professorit, koska keksinnön hyödyntämisoikeudet jäävät heille henkilökohtaisesti.

Keksintösäätiö saa myönteisen arvion

Arviointiryhmä suuntasi työssään erityistä huomiota Keksintösäätiöön, joka on tärkein yksityisiä keksintöjä edistävä julkisesti tuettu organisaatio. Keksintösäätiö saa valtaosin myönteisen arvion, mutta sitä myös kehotetaan pohtimaan tarkemmin strategiaansa.

McCarthy patistelee Keksintösäätiötä ja muita tukiorganisaatioita ottamaan aloitteellisemman roolin. Niiden ei pitäisi vain odotella yhteydenottoja keksijöiltä, vaan myös itse luoda edellytyksiä uusille keksinnöille.

- Tukiorganisaatiot voisivat kartoittaa eri yhteiskunnan aloilta sellaisia tarpeita, joihin keksijät voivat vastata, McCarthy ehdottaa.

Arviointiryhmän suomalaisjäsen, johtaja Tarmo Lemola VTT:stä kertoo, että raporttia kasattaessa pohdittiin myös Keksintösäätiön sulauttamista Teknologian kehittämiskeskukseen.
- Päädyimme lopulta siihen, että yhdistämisestä ei olisi koitunut hyötyä kummallekaan.

- Keksintösäätiö ja Tekes toimivat paremmin erillisinä, joskin niiden välistä rajankäyntiä sietää pohtia, Lemola korostaa.

Hän kaipaa myös mittareita, joilla voitaisiin arvioida Keksintösäätiön toiminnan merkitystä Suomen taloudelle. Yksi keino olisi tarkastella säätiön julkisen ja yksityisen rahoituksen suhdetta.

Keksintösäätiön toiminnanjohtaja Kari Sipilä on varsin tyytyväinen arviointiryhmän analyysiin ja suosituksiin.

Eri linjoille hän asettuu kuitenkin julkisen vallan roolista keskusteltaessa. Sipilä korostaa, että Suomessa pääomasijoittajat eivät juurikaan pistä rahojaan likoon alkutaipaleella oleviin yrityksiin.
- Tämän vuoksi keksintöjen kehitystyössä valtion rahoitus on tärkeää, Sipilä toteaa.

Keksijöille enemmän kaupallistamisvastuuta

Tie keksijän mielessä itäneestä ideasta kaupalliseksi tuotteeksi on pitkä ja monimutkainen. Eikä tien eri vaiheissa toimivien useinkaan ole helppo ymmärtää toisiaan: keksijä, rahoittaja ja markkinoija puhuvat harvoin samaa kieltä.

- Osapuolia tulisi kouluttaa näkemään keksintöprosessi kokonaisuutena. Erityisen tärkeänä pidän keksijöiden kaupallisen tietämyksen lisäämistä, McCarthy toteaa.

Markkinatalouden läpitunkemassa maailmassa keksijöiden, yliopistojen ja tutkimuslaitosten tulisi arviointiryhmän mukaan ottaa entistä enemmän vastuuta tutkimustensa kaupallistamisesta. Tähän ne tarvitsevat nykyistä parempia julkisia ja yksityisiä palveluja.

Palvelujen kehittäminen onnistuu keksintötoimintaa edistävien organisaatioiden erikoistuessa ja verkottuessa. Painotuksen arviointiryhmä siirtäisi julkisista yksityisiin palveluihin.

Kysyntää yksityisille palveluille lisäisi se, jos rahoittajat hyväksyisivät tutkimushankkeiden kustannuksiksi myös innovaatiotoiminnasta ja tutkimustulosten kaupallistamisesta aiheutuvia kuluja.

STT-IA
20.11.1998


TALOUS -SIVULLE