Öcalanin tavoitteena on itsenäinen kurdivaltio - tai ainakin kurdien itsehallinto

EU tukee Italiaa Öcalan-jupakassa


EU ilmaisi lauantaina täyden tukensa Italialle kiistassa Roomassa pidätetystä kurdijohtaja Abdullah Öcalanista. Turkki on uhannut Italiaa vastatoimilla, jos Öcalania ei luovuteta tuomittavaksi Turkissa.

EU:n puheenjohtajamaan Itävallan lausunnossa ilmaistiin unionin tukevan Italiaa sen selvittäessä asiaa omien lakiensa ja sitoumustensa mukaisesti. Samalla lausunnossa tuomittiin kaikenlainen, myös PKK:n harjoittama terrorismi.

Italian perustuslaki kieltää rikollisen luovuttamisen sellaiseen maahan - kuten Turkkiin -, jossa on voimassa kuolemanrangaistus. Turkki taas arvosteli lauantaina entistä kärkevämmin Italiaa kurdijohtaja Abdullah Öcalanin suojelusta.
- Italian hallitus on tietämättään sulkenut syliinsä maailman verisimmän terroristin, Turkin pääministeri Mesut Yilmaz jyrisi Isänmaa-puolueensa kokouksessa Istanbulissa.

- Koko maailman täytyy tietää, että jos Italia pitäytyy tässä häpeällisessä päätöksessään, Turkin on puututtava asiaan.

Arviolta 10 000 puolueen kannattajaa antoi pääministerille raikuvat suosionosoitukset ja huusi Italian-vastaisia iskulauseita. Turkki on hakenut tukea kannalleen myös sotilasliitto NATO:lta, johon myös Italia kuuluu.

Yhdysvallat on katsonut, että Öcalan tulisi asettaa oikeuteen vastaamaan tekemistään terroriteoista.

Öcalanin tavoitteena on itsenäinen kurdivaltio tai itsehallinto

Kurdien PKK-järjestön johtaja Abdullah Öcalan, 49, on taistellut 14 vuotta kurdien itsemääräämisoikeuden puolesta. Hän on asteittain luopunut itsenäisyysvaatimuksista ja ilmoittanut, että jo itsehallinnon antaminen Kaakkois-Turkin kurdeille saattaisi lopettaa verisen sodan.

Turkin hallitus on kuitenkin torjunut kielletyn PKK:n kaikki vaatimukset. Turkin lehdistö pitää Öcalania joukkomurhaajana, joka on vastuussa 30 000 ihmisen kuolemasta.

Turkin lehdet suhtautuvat vankkarakenteiseen ja viiksekkääseen Öcalaniin rajun tunteenomaisesti. Tätä suhtautumista kuvasti hyvin taannoinen "Älkää suojelko vauvantappajaa" -otsikko eräässä turkkilaisessa päivälehdessä. Öcalan kantaa yltiökansallismielisen marxilais-leninistin leimaa.

Hän haluaa valaa kurdikansaan uskoa siihen, että vallankumoukselle ei ole vaihtoehtoa: väsymätön taistelu NATO:on kuuluvaa Turkkia ja sen "imperialistisia" länsiliittoutuneita vastaan on lopulta johtava siihen, että kurdien itsemääräämisoikeus toteutuu.

Maanpaossa vuodesta 1980

Öcalan, jota kutsutaan myös nimellä "Apo", joutui viime kuussa poistumaan Syyriasta sen jälkeen, kun Syyria ja Turkki olivat ajautuneet aseellisen yhteenoton partaalle kiistassa, joka koski PKK:n Syyriassa olevia tukikohtia.

Hän pakeni Moskovaan ja sieltä edelleen Roomaan, missä hän käveli poliisin verkkoon viime viikon torstaina.

Öcalan syntyi köyhään talonpoikaisperheeseen kaakkoisturkkilaisessa Urfan kylässä. Hän kiinnostui nationalistien ja kommunistien ajatusmaailmasta 1970-luvun väkivaltaisessa ilmapiirissä ja perusti PKK:n ajamaan kurdivähemmistön etuja vuonna 1978.

Kun vasemmiston ja oikeiston veriset yhteenotot johtivat Turkissa sotilasvallankaappaukseen vuonna 1980, Öcalan pakeni ulkomaille.

PKK - Partiya Kerkeren Kurdistan eli Kurdistanin työväenpuolue - aloitti aseellisen taistelunsa Turkin hallitusta vastaan 1984. Katkerassa sodassa on kuollut yli 29 000 kurdisotilasta, Turkin armeijan sotilasta ja siviiliä.

Kohti diplomatiaa?

Turkin armeija - joka on NATO:n toiseksi suurin - on saanut sotilaallisen yliotteen PKK:sta vasta kahden viime vuoden aikana. Kun Turkki taivutteli Syyrian luopumaan Öcalanin ja PKK:n suojelemisesta viime kuussa, virallinen Turkki oli sitä mieltä, että järjestö oli lopullisesti nujerrettu.

Kuluneen vuoden aikana PKK on julistanut yksipuolisen tulitauon ja sanoutunut irti aiemmista väkivallanteoista.

Tarkkailijoiden mukaan on mahdollista, että sotilaallinen toiminta on väistymässä poliittisten ja diplomaattisten toimien tieltä. He näkevät tässä yhtymäkohtia PLO:hon, Sinn Feiniin ja baskien ETA:an.

Öcalan on asteittain luopunut täyden itsenäisyyden vaatimuksesta ja ilmoittanut, että kurdit saattaisivat lopettaa taistelun, jos heille annettaisiin itsehallinto tai edes oikeus omaan kulttuuriin ja kieleen. Turkin hallitus on kuitenkin ollut asiassa taipumaton.

STT-IA
22.11.1998

ULKOMAAT -SIVULLE