 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Leonia uskoo kasvuun ja puhuu kulutuksen puolesta
Leonia-pankin ekonomistit arvioivat talouskasvun jatkuvan varsin hyvänä myös ensi vuonna, vaikka edellisestä ennusteesta kasvuarvioita on hieman laskettu.Hidastuminen johtuu maailman kriisien vaikutuksesta, joskin tilanteen korostetaan rauhoittuneen oleellisesti viime aikoina. Pankin ekonomisti Lauri Uotila tähdensi muutosten olevan lähinnä tarkennuksia eikä varsinaisia tasokorjauksia. Nyt kokonaistuotannon ennustetaan nousevan tänä vuonna 5 ja ensi vuonna 3 prosenttia. Elokuisessa ennusteessa arviot 5,1 ja 3,3 prosenttia. Vaikka pankin ennusteessa on myös arvioitu maailmankriisien kärjistymisen vaikutuksesta Suomen talouteen, Uotila ei halua puhua kriisiarviota tai edes vaihtoehtoisesta näkemyksestä. - Se on vain laskuharjoitus, hän kuittasi. Siinä ensi vuoden talouskasvun on laskettu hidastuvan mm. viennin kasvun pysähtymisen myötä yhteen prosenttiin. - Todennäköisimpänä vaihtoehtona pidemme 3 prosentin kasvua, hän korosti. Kasvu perustuu kotitalouksien vilkastuvalle kysynnälle, mutta myös viennin arvioidaan pysyvän hienoisessa kasvussa. Myös rakentamisen odotetaan jatkuvan vilkkaana. Kasvua tukee edelleen varsin suotuisat näkymät Euroopassa.
Kotitaloudet nyt veturiksiUotila liittyikin niiden kuoroon, jotka tähdentävät kotitalouksien merkitystä talouden pitämisessä kasvu-uralla. Hänen mukaansa esteitä kulutuksen lisäämiselle ei nyt ole, koska kansantalouden perustekijät ovat tasapainossa.
Hänen mielestään myös pelot asuntojen hintojen
romahduksesta ovat turhia. Vaikka työttömyyden odotetaan edelleen vähentyvän, korjausliike on hidastumassa. Uotilan mukaan tilanne voi kohentua jopa oletettua hitaammin, jos uutta työvoimaa tulee runsaasti tarjolle. Perinteiseen reserviin ovat kuuluneet mm. lapsia kotonaan hoitaneet. Tänä vuonna työttömyyden odotetaan painuvan 11,4:ään ja ensi vuonna 10,5 prosenttiin.
Menneisyydestä voidaan oppiaPankin pääekonomisti Tarja Heinonen arvioi luottolaman riskin maailmalla oleellisesti vähentyneen kriisipesäkkeiden tukipakettien myötä ja erityisesti Yhdysvaltain keskuspankin hyvissä ajoin toteuttamilla, taloutta elvyttävillä koron laskuilla.Heinosen mielestä ne ovatkin tärkeimmät tekijät, jotka erottavat syksyn rahoitusmarkkinakriisin 1930-luvun suurlamasta maailmalla. - Menneisyydestä voidaan oppia. Tästä paras osoitus on Yhdysvaltain keskuspankin päätös laskea korkoja, kun merkit talouden kasvuvauhdin hidastumisesta alkoivat näkyä, hän summasi. Korkoja on tiputettu myös useissa muissa maissa. Vaikka esimerkiksi Yhdysvaltain korkomuutokset eivät ole olleet suuria, ne ovat olleet Heinosen mukaan tärkeä signaali. Hän odottaa Yhdysvaltain keskuspankin jatkavan korkojen laskua tänä vuonna. EMU-alueen korot pysynevät paikallaan vuoden loppuun. Hän muistutti myös, että nyt kansainvälistä kaupassa on pääsääntöisesti pyritty vähentämään kaupan esteitä, kun 1930-luvulla omaa teollisuutta suojattiin eri tavoin. Heinonen myönsi, että poikkeuksia on, mutta esimerkiksi Venäjän suojautumispyrkimykset sekä EU:n ja Yhdysvaltain banaanikiista ovat lopulta pisara meressä. Luottolama syntyy, kun pankit katsovat riskit niin suureksi, että lainaa on tarjolla vain kovalla hintaa tai huomattavilla vakuuksilla. Kun teollisuus ei saa tarvitsemaansa rahaa, tal ouden kasvu hidastuu ja tyrehtyy.
STT-IA |
TALOUS -SIVULLE