 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Viikonlopun politiikkaa lyhyestiNuorsuomalaisille uusi yleisohjelmaNuorsuomalaiset ovat hyväksyneet puolueelleen uuden yleisohjelman. Helsingissä pidetyssä ylimääräisessä puoluekokouksessa lauantai-iltana hyväksytyssä ohjelmassa vaaditaan mm. kansanedustajien määrän pudottamista sataan, kahden vaalikauden kattoa kansanedustajille ja vaalijärjestelmän uusimista.Nuorsuomalaisten puheenjohtaja Risto E.J. Penttilä kuvasi ohjelmaa nuorsuomalaisten ratkaisuksi aikamme ongelmiin. Ohjelmassa kerrotaan, kuinka nuorsuomalaisten mielestä voidaan taata terveydenhuollon ja koulutuksen laadukkaat palvelut julkisen rahoituksen pienentyessä. Siinä esitetään myös kuvaus, kuinka sosiaaliturva ja markkinatalous voitaisiin yhdistää nykyistä alhaisemman veroasteen vallitessa. Eduskunnan ja vaalijärjestelmän uudistamisen lisäksi nuorsuomalaiset tavoittelevat mm. kansankirkkojen ja Yleisradion irrottamista valtiosta eli lupamaksujen ja kirkollisveron lopettamista. Ohjelmassa halutaan tasokurssit takaisin peruskouluun, pääsykokeita pois korkeakouluista ja vaaditaan pakollisen ruotsinopetuksen poistamista ja Suomen liittämistä sotilasliitto NATO:on.
Niinistö kehuu kolmikannalle jatkoaKokoomuksen puheenjohtaja Sauli Niinistö haluaa jatkaa kolmikantayhteistyötä työmarkkinoilla tulevaisuudessakin. Niinistön mukaan nykyhallituksen kokemukset kolmikantaisesta sopimusjärjestelmästä ovat olleet selkeästi myönteisiä.Niinistön mielestä yhteistyö on tuloksellista, kun kolmikannan osapuolet - työnantajat, ammattiliitot ja valtiovalta - pysyvät omalla reviirillään. - Lisäksi kaikkien on ymmärrettävä työelämän joustojen välttämättömyys, sanoi Niinistö Sunnuntaisuomalaisen haastattelussa. Ihmisten pakkautuminen harvoihin Suomen asutuskeskuksiin ei ole Niinistön mielestä kovin huolestuttavaa. Hän sanoo, että maaseudun autioituminen on kiistanalainen väite, vaikka muuttoliike hipookin nyt 70-luvun huippuvuosia. Niinistö huomauttaa, että puolitoista miljoonaa suomalaista viettää maalla kaksoiselämää kesämökeillään. Hyvinvoinnin lisääntyessä yhä useammalla on varaa asua kahdessa paikassa. Niinistön mukaan muuttoliikettä on pyritty hillitsemään, mutta pakolla ketään ei hänen mielestään voi pitää syntymäseudullaan.
Erlandsson moitti presidentti Ahtisaarta ylireagoinnistaAhvenanmaan maakuntapäivien puhemies Ragnar Erlandsson (kesk) moittii presidentti Martti Ahtisaaren taannoista kannanottoa Ahvenanmaasta. Erlandsson katsoo sunnuntaisen Vasabladet -lehden haastattelussa Ahtisaaren vain antaneen sillä uutta eloa julkiseen väittelyyn maakunnan itsenäisyydestä.Erlandssonin kritiikin kohde on presidentti Ahtisaaren puhe maakuntapäivien avajaisissa marraskuun alussa Maarianhaminassa. Puheessaan presidentti mainitsi, ettei Suomella ole mitään aikomusta luopua Kansainliiton aikoinaan tunnustamasta suvereniteetista Ahvenanmaalla. Hänen mukaansa Ahvenanmaan itsenäistyminen ei ole realistinen vaihtoehto. Maakunnan itsenäistyminen loisi alueelle uusia epävarmuustekijöitä ja heikentäisi Ahvenanmaan turvallisuutta. Erlandssonin mielestä presidentin puhe lietsoi ahvenanmaalaista itsenäisyysdebattia ja oli selvä ylireagointi. Erlandssonin mukaan Ahvenanmaalla ei ole minkäänlaista aikomusta hakea itsenäisyyttä. Erlandsson pohtiikin lehdessä presidentin puheen tarkoitusta. Hän epäilee, että tällainen kannanotto olisi ehkä suunnattukin laajemmalle yleisölle kuin vain ahvenanmaalaisille - varmaan mannersuomalaisista kuulosti hyvältä, kun presidentti esitti kantansa Ahvenanmaan asemasta. Erlandsson pitää silti tärkeänä maakunnan itsehallintoa ja sen tarvetta luoda omia yhteyksiä EU:hun. Helsingissä ei hänen mukaansa ole tietoa eikä kiinnostusta toimia Ahvenanmaan hyväksi EU:ssa - tätä koskevat kysymykset hukkuvat sen jälkeen kun ne otetaan valtion käsiteltäviksi.
Kuisma väläyttelee Ahvenanmaa-boikottiaRemonttiryhmän kansanedustaja Risto Kuisma vaatii luopumaan koulujen pakkokielistä: suomenkielisten pakkoruotsista ja ruotsinkielisten pakkosuomesta.- Ruotsintaito on tärkeä, mutta väkisin ei tule mitään hyvää, Kuisma katsoo.
Suomen kielen kohtelua Ahvenanmaalla
Kuisma pitää sikamaisena. Ellei suomen kielen asemaa korjata Ahvenanmaalla, Kuisma kehottaa mannersuomalaisia punnitsemaan suhtautumistaan maakunnan tuotteisiin ja sinne matkustamiseen.
Lamminen: Suomi luopuu liittoutumattomuudestaSuomi luopuu sotilaallisesta liittoutumattomuudesta, uskoo eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Kalevi Lamminen (kok).Lamminen ennakoi, että Suomi luopuu liittoutumattomuudesta jo seuraavalla vaalikaudella, vaikka sitä ei varmuudella kirjatakaan hallitusohjelmaan. Lamminen esitti näkemyksiään sunnuntaina Etelä-Suomen Sanomien ja Satakunnan Kansan haastattelussa sunnuntaina. Lammisen mukaan Länsi-Euroopan unionin WEU:n sulauttaminen Euroopan unioniin olisi Suomelle sopivan pehmeä siirtymä kohti liittoutumista. Lamminen epäilee, että poliitikot voisivat silloin uskottavuuttaan menettämättä vain todeta tapahtuneen tosiasian.
Taina: Suomi ei tarvitse sotilasliiton turvaaPuolustusministeri Anneli Tainan (kok) mukaan Suomeen ei tällä hetkellä kohdistu mitään sellaista uhkaa, joka antaisi aihetta hakea sotilasliiton turvatakuita.- Me luotamme omiin eväisiimme myös puolustusratkaisuissamme. Luotamme sotilaalliseen liittoutumattomuuteen ja itsenäiseen kansalliseen puolustukseen, puolustusministeri sanoi lauantaina Tampereella. Vaikka Taina korosti Suomen liittoutumattomuutta, hän varasi oikeudet päättää tulevaisuudessa myös muista turvallisuuspoliittisista ratkaisuista. - Meidänkään ei tule tässä vaiheessa sulkea pois mitään vaihtoehtoa, vaan ne on syytä pitää avoimina. Meidän tulee vähitellen tottua siihen, että muuttuvassa maailmassa tärkeintä on kyetä reagoimaan nopeasti. Hän arvioi, että NATO:n ja Euroopan unionin pitkän aikavälin kehitys muodostaa luonnollisesti tärkeän viitekehyksen Suomen ja NATO:n välisille suhteille. Kokoomus ja sen puoluejohto näyttelivät Tainan mielestä ratkaisevan tärkeää osaa, kun Suomi liitettiin eurooppalaiseen kovaan ytimeen - Euroopan talous- ja rahaliittoon.
Siimes haluaa hallitukselta työllistämisvalmiuttaVasemmistoliiton puheenjohtajan kulttuuriministeri Suvi-Anne Siimeksen mielestä suhdanne-ennusteet viittaavat siihen, että hallituksen olisi viisasta valmistautua työllisyystoimien tehostamiseen, jos myös marraskuun tilastoissa jatkuu lokakuussa nähty huolestuttava kehitys.Siimes sanoi lauantaina Joensuussa, että kasvuarvioiden tarkistuminen puoli prosenttiyksikköä alaspäin mahtuu hyvinkin tavanomaisen ennustevirheen marginaaliin. - Mutta sekä Teollisuuden ja työnantajain suhdannebarometriin että valtiovarainministeriön suhdanne-ennusteeseen sisältyy varoitus tähänastisen hyvän työllisyyskehityksen hidastumisesta, Siimes sanoi.
Ahtisaari ei usko kansan haluavan pelkästään edustuspresidenttiäTasavallan presidentti Martti Ahtisaari sanoo, ettei usko suomalaisten enemmistön haluavan puhtaasti edustuksellista presidenttiä.Ahtisaari sanoo, että hienosäädön tekeminen presidentin valtaoikeuksiin on paikallaan, minkä takia esitys valtiosäännön muuttamisesta on eduskunnan käsittelyssä. Ahtisaaren haastattelu julkaistiin Keski-Uusimaa -lehden lauantaina ilmestyneessä juhlanumerossa. Ahtisaaren mielestä kansalaiset pitävät presidentin valtaa suurempana kuin se todellisuudessa on. Esimerkkinä hän mainitsee toiveet puuttua korkeimman oikeuden päätökseen Kerstin Campoyn lasten palauttamisesta Yhdysvaltoihin. Haastattelussa Ahtisaari kehottaa kansakuntaa ryhdistäytymään, koska vientinäkymät ovat heikentyneet. - On ollut jo jonkin aikaa selvää, että talouskasvu ei jatku tällaisena ensi vuonna. Nyt on juuri sellainen hetki, jolloin täytyy lähteä oikein olan takaa tekemään töitä, että vienti saataisiin taas nousemaan, Ahtisaari sanoo. Presidentti on edelleen kiinnostunut toimimaan suomalaisen viennin edistäjänä. Hänen mukaansa jos asiat ovat hidastuneet jollakin markkina-alueella, kuten nyt Aasiassa, matkaa lykätään. Ensi vuonna on kuitenkin odotettavissa matka Latinalaiseen Amerikkaan.
Sähköisestä allekirjoituksesta kahta mieltä EU-maissaEU-maat ovat jakaantuneet jokseenkin kahtia kysymyksestä, kuinka tarkkaan sähköisen allekirjoituksen teknisistä normeista pitäisi säätää direktiivissä.Direktiiviehdotuksesta keskustellaan ensi perjantaina teleministerineuvostossa. Suomen mielestä kovin tarkkoja teknisiä sääntöjä ei EU-tasolla tarvita. Esimerkiksi Saksa pitää kiinni tiukasta sääntelystä, koska saksalaisen oikeuskäytännön mukaan allekirjoitus ei ole juridisesti pätevä ellei sen alkuperää ja tekotapaa voida sitovasti osoittaa. Suomen mielestä tarkat säännöt voisi jättää kansallisen sääntelyn varaan. Suomessa meneillään olevaan sähköisen henkilökortin kehittelyyn direktiivi ei vaikuta. Väestörekisterikeskuksen myöntämä maksullinen kortti otetaan käyttöön ensi vuonna. Sen avulla kansalaiset voivat asioida viranomaisten kanssa tietokoneen avulla, ja tietokoneen liitettävän korttilukijan avulla todistaa henkilöytensä. Direktiivi saattaa korkeintaan aiheuttaa järjestelmään teknisiä muutoksia, kun se aikanaan astuu voimaan.
Koonnut: IA |
POLITIIKKA -SIVULLE