Viikon varrelta - politiikkaa lyhyesti


Lipponen: Suomi haluaa määritellä EU:n suhteet Venäjään selvemmin

Suomi aikoo pääministeri Paavo Lipposen (SDP) mukaan nostaa EU:n Venäjän-politiikan etualalle EU-puheenjohtajakaudellaan ensi vuoden jälkipuoliskolla.

Lipponen sanoi saksalaisen Handelsblatt -lehden haastattelussa torstaina, että Suomi pyrkii määrittelemään EU:n ja Venäjän suhteet selkeämmin.

- Venäjä ja Eurooppa on integroitava. Venäjä kehittää parhaillaan demokratiaa ja etsii identiteettiä, joka toivon mukaan on eurooppalainen, Lipponen sanoi.

Hän korosti, että Euroopalla ja Venäjällä on huomattavia yhteisiä etuja energia-, ympäristö-, ydinturvallisuus- ja infrastruktuurin alalla. Myös mahdollisten markkinoiden avautumisella on oma merkityksensä, Lipponen sanoi.

Suomen kehittämä pohjoisen ulottuvuuden käsite tulee Lipposen mukaan osaksi EU:n politiikkaa unionin huippukokouksessa Wienissä joulukuussa. - Järjestämme todennäköisesti energiakokouksen ja ministerikokouksen pohjoisen ulottuvuuden kehittämiseksi.

Suomen puheenjohtajakauden lopuksi joulukuussa 1999 Helsinkiin kaavaillaan Lipposen mukaan huippukokousta, jossa kehitetään visioita seuraavalle vuosisadalle. Keskustelulla työllisyydestä on näissä visioissa suuri merkitys, Lipponen sanoi.


Viitasalo: Verotusta alennettava kaikilla tulotasoilla

Akavan puheenjohtaja Mikko Viitasalo (kok) vaatii seuraavaa hallitusta painamaan verotusta alas kaikilla tulotasoilla.

Hallituksen on veronalennusohjelmassaan toisaalta pureuduttava työttömyyteen alentamalla pienipalkkaisten verotusta ja toisaalta huolehdittava kansantalouden kasvumahdollisuuksista. Tämä edellyttää marginaaliverojen ja tuloveroasteen painamista alemmas myös ylemmillä palkkatasoilla, Viitasalo kommentoi talousneuvoston tuoretta raporttia.

Viitasalo harmittelee, ettei raportissa pohdittu bruttopalkkojen merkitystä työllisyyteen.
- Seuraavalla tulokierroksella tulisikin mielestäni vakavasti pohtia palkankorotusten suuntaamista niille palkansaajille, joiden työn tuottavuus on suuri.

Viitasalo huomauttaa, että mikäli eläköitymisen tuomia menopaineita julkistaloudelle halutaan hellittää, on puututtava työssä jaksamiseen ja työuupumukseen.

- Jos eläkeikää halutaan nostaa, on tämä mahdollista vain kehittämällä työelämää sellaiseksi, että siellä jaksetaan ja halutaan olla tarvittavat keskimääräiset kaksi kolme vuotta nykyistä pitempään.


Ihalainen: Tulospalkkauksen lisääminen selvitettävä

SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen (SDP) vaatii, että yrityksen tulokseen perustuvan palkkauksen laajentamismahdollisuudet selvitetään ennen seuraavan sopimuskierroksen alkua.

- Ennen uutta työmarkkinakierrosta on etenkin tarpeen selvittää pelisäännöt, joiden mukaan erilaisia tulokseen perustuvan palkkauksen malleja voidaan soveltaa, Ihalainen esitti maanantaina.

Paineita työntekijöille maksettavista tulospalkkioista on syntynyt erityisesti yritysjohdolle maksettavien miljoonaoptioiden johdosta.

Palkkausjärjestelmien käyttöönotosta tulisi SAK:n mielestä tehdä yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluva kysymys. Ihalaisen mukaan tarkoitus on aluksi kartoittaa millaisia käytäntöjä on olemassa ja kuinka laajalti tulospalkkausta nykyisin sovelletaan.


Suomi haluaa edelleen WEAG:n täysjäseneksi

Suomen tavoite on edelleen päästä täysjäseneksi Länsi-Euroopan puolustusmateriaaliyhteistyöryhmään WEAG:hen, muistutti puolustusministeri Anneli Taina (kok) maanantaina Roomassa.

Puolustusministerit allekirjoittivat maanantaina puitesopimukset, jotka sallivat Suomen ja muiden liittoumattomien EU-maiden osallistua WEAG:n johtamaan puolustusmateriaalin tutkimusyhteistyöhön.

Taina osallistui WEAG-ministerikokoukseen Roomassa ensimmäistä kertaa. Se pidetään Länsi-Euroopan unioni WEU:n ministerikokouksen yhteydessä. Suomi on EU-jäsenyytensä myötä liittynyt WEU:n tarkkailijaksi.

Liittoumattomien EU-maiden pääsystä WEAG-yhteistyöhön päätettiin viime marraskuussa. Täysjäsenyyttä niille ei luvattu, vaan se on edelleen pidetty varattuna Naton jäsenille.

Taina piti omassa puheenvuorossaan sopimusjärjestelyjä hyvinä, koska ne antavat Suomen puolustusteollisuudelle uusia mahdollisuuksia osallistua kehitystyöhön. Rooman kokous jatkuu tiistaina, jolloin kokous käsittelee Länsi-Euroopan unioni WEU:n asioita.


Tupon kuluttajahintaindeksi ei laukea

Viime joulukuussa solmittuun tulopoliittiseen sopimukseen liitetty kuluttajahintaindeksi ei ylity. Työmarkkinaosapuolten tulopoliittinen selvitystoimikunta totesi maanantaina, että kuluttajahintaindeksin muutosta joulukuusta 1997 lokakuuhun 1998 oli 1,1 prosenttia.

Työ- ja virkaehtosopimuksiin sidottu indeksikynnys olisi ylittynyt, jos nousu olisi ollut 2,6 prosenttia. Mikäli indeksiehto olisi ylittynyt, palkkoja olisi jouduttu korottamaan vastaavalla määrällä 1. tammikuuta 1999 lähtien.


Itä-Suomi on "riittävän köyhä"

Hallintoministeri Jouni Backman (SDP) arvioi, että Itä-Suomi on riittävän köyhä, jotta se pääsee vuosina 2000-2006 osalliseksi Euroopan unionin korkeimmasta aluetuesta.

Backman kertoi maanantaina Tampereella, että unionin tilastovirasto Eurostat julkaisee aivan lähipäivinä lopulliset BKT-luvut, jotka vaikuttavat aluetukiin.

Suomen Tilastokeskus laski Itä-Suomen tulokseksi 74,2 prosenttia unionin keskimääräisestä bruttokansantuotteesta. Luku saa olla tässä tilanteessa korkeintaan 75 prosenttia. Itä-Suomen suuralueeseen kuuluvat Kainuu, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo ja Etelä-Savo.

Backman arvioi, että EU-tilastoissa ainoastaan ostovoimapariteetti saattaa muuttaa prosentteja. Ostovoiman tarkennus voi vaikuttaa Tilastokeskuksen laskemaan lukuun kuitenkin vain noin prosentin kymmenyksellä.

Jos EU:n rakennerahastouudistus lykkääntyy Suomen puheenjohtajakaudelle, on vaarana, että Itä-Suomi vaurastuu tukia ajatellen liian nopeasti. Nyt tilastopohjana käytetään vuoden 1996 BKT-lukuja.

Rakennerahastouudistus tulee Backmanin mukaan vahvistamaan TE-keskusten johtajien virka-asemaa ja lisäämään heidän valtuuksiaan.


Kansalaiset tiukentaisivat sosiaaliturvan valvontaa

Suomalaiset haluavat tiukentaa sosiaaliturvan valvontaa väärinkäytösten ehkäisemiseksi silläkin uhalla, että yksityisyyden suoja heikkenisi. Kansaneläkelaitoksen ja Turun yliopiston tekemän mielipidekyselyn mukaan yli puolet vastaajista katsoi, että sosiaalitoimistosta jaetaan rahaa liian löyhäkätisesti.

Peräti 75 prosenttia vastaajista uskoi, että työttömyyspäivärahaa maksetaan liian usein myös työhaluttomille. Valtaosa eli 85 prosenttia suomalaisista toivoisi, että viranomaiset tehostaisivat yhteistyötään, jotta sosiaaliturvan väärinkäytökset tulisivat ilmi.

Yli 70 prosenttia vastaajista olisi valmis tällaiseen tehostettiin kontrolliin siitäkin huolimatta, että se vähentäisi yksityisyyden suojaa.

Suomalaisten kritiikki kohdistuu ensisijaisesti sosiaaliturvajärjestelmään eikä niinkään sosiaaliturvan piirissä oleviin ihmisiin. Työttömiä ja toimeentulotukea hakevia kansalaisia ei pidetä syyllisinä omaan elämäntilanteeseensa. Valtaosa suomalaisista pitää yhteiskunnassa vallitsevia toimeentuloeroja liian suurina.

Vaikka sosiaaliturvan väärinkäyttöön suhtaudutaan melko tiukasti, 43 prosenttia suomalaisista hyväksyy veronkierron.

Mielipiteitä tutkimukseen on kerätty vuosina 1995, 1996 ja 1998. Haastateltavina on ollut joka vuosi nelisentuhatta suomalaista.


Lundh esittää työsopimuslaista kompromissia

Metallityöväen liiton puheenjohtaja Per-Erik Lundh (SDP) ehdottaa eduskunnalle kompromissia työsopimusjoustoista. Maanantaisen Demarin haastattelussa Lundh ehdottaa mallia, jossa villien työnantajien kanssa syntyneet kiistat ratkottaisiin työtuomioistuimessa.

Lundhin mukaan ay-liike voisi hyväksyä joustolain tällä muutoksella. Hallituksen antaman ehdotuksen mukaan työkiistat ratkottaisiin käräjäoikeuksissa.

Järjestäytymättömät työnantajat saisivat eduskunnalle annetun lakiehdotuksen mukaan soveltaa työehtosopimuksen sallimia joustoja sairausajan palkasta, määräyksiä työsopimuksen päättämisestä, vuosilomasta ja opintovapaista.

Tähän asti työehtosopimuksen sallimia joustoja ovat saaneet soveltaa vain järjestäytyneet työantajat, muut ovat noudattaneet lain määräyksiä.

Lundh ei pidä käräjäoikeuksia oikeana paikkana ratkoa työriitoja. Ratkaisut vaihtelisivat, eikä käräjillä ole riittävää asiantuntemusta, Lundh epäilee.

- Raastupia on monenlaisia, ja tulkinnat saattaisivat olla mitä tahansa. Käräjäoikeus ei ole oikea paikka ratkaista työelämän kiistoja, Lundh sanoi.

Koonnut: IA
19.11.1998


POLITIIKKA -SIVULLE