 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
500 miljardia markkaa vuoteen 2020 mennessäPohjoiselle ulottuvuudelle hahmoteltiin hinta
Ulkoministeriö on teettänyt arvion pohjoiseen ulottuvuuteen liittyvien hankkeiden rahoitustarpeesta. Kahden kansainväliseen rahoitukseen perehtyneen konsultin laskelmat päätyvät 82 miljardiin ecuun, noin 500 miljardiin markkaan, vuoteen 2020 mennessä. Arvio on toimitettu myös EU:n komissiolle.Ulkoasianneuvos Erik Ulfstedt korostaa, että kyse on puhtaasti taustahahmotelmasta. Ulkoministeriö halusi kuitenkin selventää kuvaa siitä, millaisia panostuksia Suomen linjaama pohjoinen ulottuvuus saattaisi vaatia. EU:n komissio julkistaa ilmeisesti ensi viikolla pohjoisen ulottuvuuden sisältöä koskevan raporttinsa. Ennakkotietojen mukaan raportti tuo vahvasti esiin energiayhteistyön Venäjän kanssa ja samaan päätyvät myös konsultit. Saariselällä keskiviikkona pidettyyn EU-seminaariin osallistunut Ulfstedt sanoo, että lähinnä Barentsin alueen kaasu- ja öljyvaroihin suuntaava yhteistyö edellyttäisi noin 220 miljardin markan sijoituksia. Loput noin 280 miljardia markkaa jakautuisivat melko tasaisesti muille sektoreille; ympäristöön, ydinturvallisuuteen, puunjalostukseen, kuljetuksiin ja kaivosteollisuuteen.
Kuka maksaa?Konsultit ovat myös arvioineet rahoituslähteet. EU lähtee uudessa pohjoisen politiikassaan siitä, ettei uusia rahoituslähteitä tai instituutioita synnytetä hankkeiden läpiviemiseksi.EU:n osuutena on enemmänkin olla vireyttämässä kansainvälisten rahoituslaitosten sekä yritysten kiinnostusta virallistamalla pohjoinen ulottuvuus unionin ohjelmaksi. Unionin rahalliset keinot rajautuvat paljolti nykyisten tukiverkkojen, kuten Tacis-ohjelman, kohdentamiseen uudella tavalla. Konsulttien mukaan 30 prosenttia koko potista olisikin saatavissa kansainvälisiltä rahoituslaitoksilta sekä toiset 30 prosenttia lähinnä yksityisiltä sekä vapailta luottomarkkinoilta. Varsinaista lahja-apua, johon myös EU-tuet sisältyvät, olisi vain kymmenisen prosenttia. Hahmotelman heikoin lenkki lienee Venäjän oma osuus, joka olisi noin 120 miljardia markkaa.
Kaasu vauhdittaaUlfstedt huomauttaa, että pohjoisen ulottuvuuden muuttuminen todellisiksi hankkeiksi on pakosta edessä. Keskeinen tekijä on kaasu, jonka tuontia EU joutuu ensi vuosituhannen alussa lisäämään selkeästi. Venäjä puolestaan tarvitsee kaasutuloja taloutensa kohentamiseksi.Miltei yksinomaan yksityisellä rahalla hoidettavien kaasuinvestointien pääpaino sijoittuisi kuitenkin jakson loppupuoliskolle. Alkuvaiheessa rahoitustarpeen suurin lasti on muissa sektoreissa, kun muun muassa kuljetusten ja toimintojen perusrakenteita luodaan. Vuosien 2000-2004 tarve arvioidaan vajaaksi 50 miljardiksi markaksi. Summasta kolme neljännestä uppoaisi juuri muihin sektoreihin kuin kaasuun.
STT-IA |
POLITIIKKA -SIVULLE