Relander haluaa yhtenevät globaalitilastot



Pääomamarkkinoiden ja maailmantalouden häiriötön toiminta edellyttää Tilastokeskuksen pääjohtajan Timo Relanderin mukaan yhtenäisten, maailmanlaajuisten tilastojen kehittämistä. Tasaisesti virtaava tilastotuotanto on hänen mukaansa välttämätön edellytys markkinoiden tehokkaalle toiminnalle.


Pelkät suositukset tilastotoimen kehittämisestä eivät Relanderin mielestä enää riitä. Kunnollisten tilastojen tuottamiseen on annettava rahaa ja asiantuntija-apua. Luulisi myös globaalien pääomamarkkinoiden intressissä olevan, että nämä asiat saadaan kuntoon, huomautti Relander.

Kansainvälisten markkinoiden ja lukuisten maiden tilastotuotannon heikkous ja puutteelliset tiedot ovat Relanderin mukaan paljastuneet selvästi 90-luvun rahoituskriisien yhteydessä. Hän toteaa tämän tilastokeskuksen marraskuun kuukausijulkaisussa Tietoajassa.

Avoimuutta ja läpinäkyvyyttä eli transparenssia on tarjottu lääkkeeksi myös meneillään olevaan kansainväliseen talouskriisiin. Se tuntuukin Relanderin mukaan olevan lähes ainoa asia, josta toistaiseksi on päästy yksimielisyytteen kriisin ratkaisukeinoja etsittäessä.

"Uskomattoman köykäisiä tietoja"

Relander ennustaa, että nykyinen kansainvälinen talouskriisi johtaa todennäköisesti globaalin finanssijärjestelmän toimintaperiaatteiden ja instituutioiden laajaan uudelleen arviointiin. Tilastoasiat tulevat olemaan siinä keskeisellä sijalla, hän totesi.

- Erityisen hämmästyttävää on se, miten uskomattoman köykäisin tiedoin ja riskianalyysein kansainvälisillä pääomamarkkinoilla operoidaan ja sijoitetaan valtavia rahamääriä, sanoi Relander.

Läpinäkyvyys tarkoittaa Relanderin mukaan myös tilastoinformaation avoimuutta ja luotettavuutta. Ilman ajantasaisia ja luotettavia tilastoja talouden ja riskien analysoiminen on perin vaikeata.

Markkinoiden vakaantuminen on odotettavissa vasta silloin, kun kaikilla talouden toimitsijoilla on kaikki olennainen tieto käytettävissään, Relander katsoi.

Informaation avoimuutta ja läpinäkyvyyttä koskevat vaatimukset nousivat Relanderin mukaan esiin jo 90-luvun puolivälissä Meksikon finanssikriisin yhteydessä.

Kriisin sanottiin johtuneen siitä, että eräät keskeiset taloustiedot eivät olleet sijoittajien ulottuvilla. Tuolloin IMF antoi jäsenmailleen suosituksia tilastotuotannon kehittämiseksi. Samat ongelmat nousivat esiin Aasian kriisin yhteydessä.

"Tarvitaan yhteiset globaalit tilastot"

Aasiassa ja kehitysmaissa yleensä tilastokulttuuritkin ovat Relanderin mukaan vasta kehittymässä kohti länsimaista tasoa.

Tilasto-ongelmia on toki myös pitemmälle kehittyneissä teollisuusmaissa. Erityisesti kansainvälisten pääomamarkkinoiden innovaatiot ovat olleet siinä määrin runsaita, että tilastollisten seurantajärjestelmien on ollut vaikea pysyä mukana.

- Erilaisten johdannaismarkkinoiden seuraaminen ei näytä olevan helppoa näillä markkinoilla operoiville yrityksille saati sitten tilastovirastoille. Reaalitalouden ilmiöihin perinteisesti keskittynyt tilastotoimi ei yleensäkään tarjoa riittävää analyysipohjaa kansainvälisille pääomamarkkinoille, arveli Relander.

Hyvien tilastojen lisäksi tarvitaan tietysti myös kykyä lukea ja analysoida niitä. Esimerkiksi ennusmerkit Aasian kriisiytymisestä olivat luettavissa tilastoista vuosia ennen kriisin puhkeamista.

- Näin on jälkikäteen vakuuteltu usealta taholta. Kriisiä edelsi sekä talouskasvun että valuuttojen keinotekoinen tukeminen massiivisella j a pitkän päälle kestämättömällä pääomatuonnilla. Valitettavasti useimmat ekonomistitkaan eivät näitä ongelmia etukäteen nähneet, mainitsi Relander.

Virheellisiä tulkintoja voidaan Relanderin mukaan ehkäistä parantamalla tilastojen vertailtavuutta ja laatua. Käyttäjien pitää hänen mukaansa voida tietää, mitä luvut tarkoittavat, miten ne on laadittu ja mikä niiden luotettavuus on.

Viime vuosina tilastoja ja tilastostandardeja on yhtenäistetty etenkin EU-tasolla. Se ei Relanderin mukaan kuitenkaan riitä.

- Tarvitaan tilastostandardien globaalia yhdenmukaistamista. Kasvava kansainvälinen yhdenmukaistamisvaatimus koskee myös yritysten tilinpitojärjestelmiä. Sen luulisi olevan myös kansainvälisten pääomamarkkinoiden intressissä, sanoi Relander.

STT-IA
20.11.1998


TALOUS -SIVULLE