 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Väitös: Juutalaisvastaisuus keskeistä Topeliuksen ajattelulle
Tuore tutkimus korostaa juutalaisvastaisuuden merkitystä Sakari Topeliuksen ajattelussa ja tuotannossa.Topelius piti kuitenkin samalla juutalaisia tulevaisuuden kansana, joka kääntyisi kristinuskoon ja nousisi loistoon ja kunniaan, sanoo filosofian maisteri Nils Erik Forsgård väitöskirjassaan. Satusetänä muistettu Topelius oli myös innokas kuolemanrangaistuksen kannattaja ja maailmanlopun odottaja. Hänen mielestään Suomi oli Jumalan uusi valittu kansa, jolle kuului Israelin aiempi rooli, kirjoittaa Forsgård.
Eläinsuojelu tärkeääNykynuorten on ehkä helpompi samaistua Topeliuksen ajatuksiin eläinten oikeuksista. Hänen mielestään eläinsuojelu oli kansan kasvattamista, koska murhamies aloitti todennäköisesti uransa kärpästen piinaamisesta.Forsgårdin väitöskirja "Viidennen sinetin merkissä" tarkastettiin lauantaina Helsingin yliopistossa. Tutkimus käsittelee ikääntyvän Topeliuksen elämän- ja historianfilosofiaa, joka väittelijän mielestä on tärkeä ottaa huomioon hänen teostensa tulkinnassa.
Juutalaisille porttikieltoForsgård luokittelee Topeliuksen vallankumoukselliseksi antisemitismiksi. Juutalaisia ei ääri-isänmaallisen kirjailijan mielestä olisi lainkaan saanut päästää Suomeen.Hätkähdyttävät ajatukset ovat oman aikansa näkökulmasta ymmärrettävämpiä. Forsgårdin mukaan maailmanlopun eli Kristuksen uuden tulemisen ja tuhatvuotisen valtakunnan odotus liittää Topeliuksen ns. kristillisen millenarismin vanhaan perinteeseen. Lisäksi monet muutkin 1800-luvun eurooppalaiset ajattelijat pitivät omaa kansaansa uutena valittuna kansana. Topeliuksen myöhemmän iän avainteoksia on romaani Tähtien turvatit. Forsgårdin mukaan se kertoo, että Topelius arveli maailmanhistorian päättyvän jonakin päivänä Jerusalemiin. Topelius uskoi myös, että kristinuskoon käännettyään juutalaiset johdattaisivat muutkin kansat Herran uskoon.
Naiskäsityskin puhuttaaTopelius on viime aikoina ollut runsaasti esillä, onhan hänen kuolemastaan kulunut tänä vuonna sata vuotta. Tutkijat ovat ehtineet tulkita hyvin eri tavoin esimerkiksi hänen suhtautumistaan naisiin.Satusetää on pidetty jopa varhaisena naisasian ajajana, jonka sankareina oli yhtä usein itsenäisiä tyttöjä kuin poikia. Toisaalta satujen tyttöhahmot kuitenkin noudattavat perinteistä roolia varsin tiukasti. He ovat luonnostaan siveitä, järkeviä ja säyseitä; vain pojat voivat olla raisuja ja koetella rajojaan.
STT-IA |
AJASSA -SIVULLE