Aho: Globalisaatio muuttaa elämisen ehtoja enemmän kuin Euroopan integraatio

Suomi ei hänen näkemyksensä mukaan voi torjua tai vastustaa globalisoitumiskehitystä. Tavoitteeksi tuleekin hänen mielestään asettaa, että Suomi on tässäkin asiassa nopea ja taitava sopeutuja.

- Koulutuksen ja innovaatiojärjestelmän kehittämisen avulla tulee edistää suomalaisten yritysten mahdollisuuksia päästä hyötymään globaalien markkinoiden syntymisestä, hän korosti maanantaina Keskuskauppakamarin 80-vuotisjuhlaseminaarissa Helsingissä.

Aho mainitsi monen tekevän hätiköiden sen johtopäätöksen, että globalisoituminen johtaa kansallisvaltioiden merkityksen häviämiseen. Hän on kuitenkin toista mieltä. Hän on varma, että kansallisvaltiot säilyvät poliittisina ja henkisinä kokonaisuuksina sekä myös taloudellisina yksikköinä.

Siirtyminen finanssiyhteiskuntaan

Tällä hän tarkoitti sitä, että kansainvälisen pääoman käyttäytyminen vaikuttaa entistä enemmän talouspoliittiseen päätöksentekoon ja varsinkin päätöksentekoon suuryrityksissä. Omistajatahon vaatimukset vaikuttavat tulevaisuudessa entistä vahvemmin yritysten käyttäytymiseen.

- Vaikka ulkomaisen omistuksen kasvu on ollut paitsi välttämätöntä myös toivottavaa, on olemassa vaara, että Suomi muuttuu vähitellen tytäryhtiötaloudeksi, hän pohti.

Suomalaisen omistuksen turvaaminen edellyttääkin hänen mielestään määrätietoista strategiaa, jolla edistetään kansallisen riskipääoman muodostumista.

- Suurimmat kansalliset pääomat ovat eläkerahaa. Tulee tutkia, miten eläkkeiden rahoitusjärjestelmää voitaisiin edelleen kehittää siihen suuntaan, että se tukisi suomalaista yritysosaamista, hän esitti.

Aho toisti keskustan kannan valtionyhtiöiden myyntiin. Valtionyhtiöihin tulee suhtautua niin kuin hyvä ja ahne omistaja tekee; se tarkoittaa, että ei aina ja vain myydä.

Toisaalta yksityistämisen kautta valtiolle tuloutuva pääoma tulee hänen mielestään sijoittaa takaisin elinkeinojen kehittämiseen.

STT-IA
21.8.1998