Suomi, sisu, sauna ja Sininen lenkki
Sinisen lenkin lasketaan kuluvan jo tiiviisti suomalaisuuteen. Useat pitävät Sinistä lenkkiä lähes kansallisomaisuutena kuten Nokiaa tai Marimekkoa. Elokuun 21. päivänä HK:n Sininen juhlii 35-vuotispäiväänsä.HK:n Sininen on Suomen suosituin lihavalmiste, jonka vuosituotanto on huimat 10 miljoonaa kiloa. Se tarkoittaa 8 700 000 metriä HK:n Sinistä vuodessa. Jokainen suomalainen syö sitä vuosittain keskimäärin 2 kiloa eli 3,5 Sinistä lenkkiä. Mitkä ovat suosion syytHK:n Sinisen maku on ollut sama jo 35 vuotta. Resepti on yhteiskunnan ja elämäntapojen muutosten myötä kokenut vain pieniä muutoksia. Tuotteen rasvapitoisuutta on hieman laskettu nykyiseen 18 %:iin.Tarkoin varjeltu, suomalaiseen makuun tehty maustekoostumus ei sen sijaan ole muuttunut, vaikka mittayksiköt ovatkin. Ulkomailla oleskelevat suomalaiset - niin julkisuuden henkilöt, urheiluseurat kuin siellä sijaitsevat koulut ja järjestötkin - kuljettavat Sinistä mukanaan - salaa tai luvalla. Toivomus tuliaiseksi koti-Suomen ystävältä onkin usein suomalaisuuteen tiiviisti kuuluvat asiat, joita ei hevin saa muualta: Sininen lenkki, ruisleipä ja pussi salmiakkia. Tosin esim. Brysselistä saa Sinistä lenkkiä joidenkin liikkeiden pakastealtaasta. Niin monta tapaa valmistaa, kuin on syöjääkinSininen lenkki sopii moniin ruokiin. Perinteisempien ruokien ohella Sinisestä lenkistä valmistuu niin pastakastiketta, uunigratiinia, risottoa kuin wokki-ruokaakin.Suosituimmat makkararuuat ovat kuitenkin pysyneet vakioina: uunilenkki juustolla, makkarakeitto ja -kastike. Ja moni kertoo syövänsä HK:n Sinistä myös kylmänä. HK:n kuluttajapalvelu on koonnut 35 reseptiä Sinisestä lenkistä yksiin kansiin. Joukossa on helppoja perusohjeita keitoista kastikkeisiin sekä uudentyyppisiä reseptejä nuudelipannusta makkarapiirakkaan. Reseptit voi tilata numerosta 0203-66188, joka maksaa vain paikallispuhelumaksun. HK:n Sininen makkarankuoressa50-lukuHK valmisti ensimmäiset lenkkimakkaransa jo 50-luvun lopussa. Makkarat valmistettiin luonnonsuoleen käsityönä, mikä teki valmistuksesta hidasta ja kallista. Lenkkimakkaran kilohinta olikin tuolloin korkeampi kuin täyslihan: lenkki ei vielä ollut joka kodin perusruokaa. 60-luku Vielä 60-luvun alussa jokaisen lenkkimakkaran päähän sidottiin käsin alumiininen sinetti, joka kertoi tuotteen laatunimen. Vuonna 1963 käyttöön otetun Naturin-kuoren myötä siirryttiin koneellisesti kiinnitettäviin niitteihin ja alumiinisinetit poistuivat käytöstä. Mutta koska elintarvikeasetus vaati yhä tuotteeseen tiedon makkaran laadusta, kuoren sisäpintaan painettiin sana "lenkkimakkara" sinisellä värillä. Sisartuotteessa komeili sana "kiuaslenkki" punaisella. Sininen painatus erotti HK:n lenkkimakkaran kilpailijoistaan. Niinpä kauppiaat alkoivat ennen pitkää tehdä tilauksensa lyhyesti tyyliin "20 lenkkiä sinistä ja kymmenen punaista". Myöhemmin tapa siirtyi myös tiskin toiselle puolelle, kansan suuhun. 70-luku Maaltamuuton hurjimpina aikoina 70-luvun taitteessa Sinisen lenkin kysyntä kasvoi voimakkaasti - se alkoi olla jo käsite. Menekkiä lisäsi entisestään parantunut säilyvyys, kun tuotannossa siirryttiin hygieenisempiin vakuumipakkauksiin. Niiden myötä myös kuoren sininen painatus poistui ja sen tilalle painettiin uuteen pakkaukseen sana sininen. 80-luku HK Sininen Lenkki -nimi vietiin tavaramerkkirekisteriin vuonna 1980. Tuotteen kulutus kasvoi edelleen ja tuotantotilat Sörnäisessä jäivät pieneksi. Suomen ostetuimmaksi ja tunnetuimmaksi lenkkimakkaraksi nousi HK:n Sininen. 90-luku Tuotanto siirretiin Vantaalle HK Ruokataloon, joka vihittiin käyttöön vuonna 1991. Tuotanto on uusinta teknologiaa. Myyntimäärät ovat vuosittain noin 10 000 000 kg. Kunnianosoituksena suomalaiselle makkaralle, hyvälle perusruualle ja monipuoliselle ruuan raaka-aineelle, julistettiin vuonna 1991 oma "Kansallinen lenkkipäivä". Kansallista lenkkipäivää vietetään HK:n Sinisen syntymäpäivänä, aina elokuun kolmantena perjantaina.
FF-IA |
AJASSA -SIVULLE