Lähetys Kankkulan kaivolta jatkuu

IMF:n vastikään järjestämät jättilainat ehkä pelastivat Venäjän rahoitusjärjestelmän täydeltä romahdukselta, mutta ruplan arvoa ne eivät kyenneet pitämään ylhäällä.

Öljyn maailmanmarkkinahinta on edelleen alhaalla, valtion verotulot saamatta ja duuma kieltäytyy itsepäisesti hyväksymästä kaikkia niitä lakiuudistuksia, joita Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n järjestämän lainan saaminen edellyttää.

Duuman kommunisteja edustava puhemies Gennadi Seleznjov totesi torstaina 13. elokuuta, että tähän asti hallitukselta saadut esitykset lakiluonnoksista eivät ole duuman istunnon arvoisia.

Kankkulan kaivosta katosi pohjavesi

Pääministeri Sergei Kirijenko väitti, ettei kurssien laskulle ole perusteita, vaan kyse on joukkopsykoosista. Samana päivänä eli torstaina 13.8. Financial Times julkaisi artikkelin, jossa pelätty valuuttakeinottelija George Soros arvioi, että ruplaa olisi devalvoitava 15-25 prosenttia. Hänen arvionsa muuttuikin harvinaisen todeksi heti artikkelin julkaisemisen jälkeen.

Torstaina tapahtui muutakin. Kansainvälinen luokituslaitos Moody's laski useiden venälaisten pankkien luokituksia. Pankkien likviditeetin arvioitiin heikentyneen talouskriisin tehtyä ulkomaisten sijoittajat varovaisemmiksi.

Lisäksi G7-maiden edustajat pitivät puhelinkokoukseen Venäjän ja Aasian talouskriisien takia. Valkoisen talon edustajan mukaan kokouksessa mietittiin mahdollista ruplan devalvaatiota sekä muita keinoja Venäjän talouskriisin ratkaisemiseksi.

Perjantaina 14.8. presidentti Boris Jeltsin torjui jyrkästi puheet ruplan devalvoinnista. Lisäksi hän haukkui talousministerin Jakov Urinsonin. "Urinson on viettänyt koko elämänsä laboratoriossa istuen ja sitten hänestä tehdään ministeri", Boris kiukutteli.

Urinsonin edeltäjä, heinäkuussa potkut saanut edellinen talousministeri Jevgeni Jasin tosin epäili, että Jeltsin mahdollisesti sekoitti hänet ja Urinsonin keskenään. Jasin oli ennen markkinatutkimuslaitoksen johtaja, kun taas Urinson ei Jasinin mukaan ole koskaan työskennellyt "laboratorioissa". Jasin piti Urinsonia yhtenä nykyhallituksen pätevimmistä jäsenistä.

Presidentti Bill Clintonkin ehti perhekiireiltään soittamaan perjantaina presidentti Jeltsinille. Bill kehotti Borista ryhtymään päättäväisiin toimiin Venäjän taloudessa lähipäivinä. Billin mukaan ripeä toiminta antaisi rahamarkkinoille oikean viestin ja parantaisi ilmapiiriä, jotta IMF:n lainan seuraava erä voitaisiin vapauttaa Venäjän käyttöön.

Ripeä toiminta alkaa

Samalla hallitus ja keskuspankki ilmoittivat, että ulkomaisten velkojen takaisinmaksu keskeytetään 90 päivän ajaksi, valtion velkasitoumuspapereiden kauppa keskeytetään ja vuoden sisällä erääntyvien ruplamääräisten sijoitusten ostomahdollisuus annetaan vain venäläisille.

Ainakaan aluksi hallituksen päätöksillä ei tuntunut olevan vaikutusta paljon mihinkään, ei edes ruplan kurssiin. Vielä tiistainakaan 18.8. ei kaupankäynti ruplalla ollut käynnistynyt kunnolla, eikä ruplalle saatu kunnon arvoa. Venäläispankit eivät maanantaina ja tiistaiaamuna käyneet ruplalla kauppaa lainkaan.

Erikoisesti odotettiin tietoa, minkälaisiksi velkavälineiksi ennen ensi vuoden loppua erääntyvät Venäjän valtion velkasitoumukset muutetaan.

Samoin odoteltiin kiinnostuneina duuman perjantaina pidettävän kriisikokouksen päätöksiä. Hallitus on toivonut duuman käsittelevän hallituksen kriisipaketin lakiuudistuksia (jotka duuma on jo kertaalleen hylännyt), mutta kommunistipuolueen puheenjohtaja Gennadi Zjuganovin mukaan laeista äänestetään vasta ensi viikolla, ei vielä perjantain istunnossa.

Sen sijaan Venäjän kommunistinen puolue aikoo vaatia presidentti Boris Jeltsiniä eroamaan duuman erityisistunnossa perjantaina. Zjuganovin mielestä Jeltsin on pääasiallinen syy Venäjän talouskriisiin.

Moskovan valuuttapörssissä dollarikurssi kiinnitettiin tiistaiaamuna 6,89 ruplaan, kun arvo maanantaina oli 6,43. Venäläispankkien välisillä Interbank-markkinoilla kurssiarviot liikkuivat tiistaina maanantain tapaan 7-8 ruplan välillä. Tiistaina iltapäivällä tehdyissä muutamissa kaupoissa kurssi oli noin 7,2 ruplaa.

Moskovan pörssissäkään ei tapahtunut suurempaa romahdusta, maanantaina kurssit laskivat tavanomaiset viitisen prosenttia, etenkin pankkien osakkeet laskivat, mutta osakevaihto oli vähäistä.

Ripeän toiminnan vaikutukset pitkällä aikavälillä

Lisäksi ruplan heikentyessä pankkien valuuttamääräinen velkataakka kasvaa.
- Lähiaikoina pankkeja varmasti fuusioituu tai saattaa joutua keskuspankin hoitoon, arveli Korhonen.

Tavallisten venäläisten surkealla kurjuudella hekumoivat länsimaiset uutishaukat raportoivat alkuviikosta hätääntyneiden venäläisten yrittävän päästä ruplistaan eroon hintaan mihin hyvänsä ja hamstraavan kaupoista kaikkea mahdollista. Totta tai ei, selvää kuitenkin lienee, että rahvas on menettänyt lopullisesti uskonsa ruplaan ja Venäjän rakentavaan talouspolitiikkaan. Uskoa ei tosin ole tainnut olla aiemminkaan kovin paljon.

Tapahtumien vaikutus muihin Itä-Euroopan valuuttoihin on vielä näkemättä. Esimerkiksi Virossa, jonka ulkomaankaupasta Venäjän osuus on kolmannes, ollaan monta mieltä devalvaation vaikutuksesta. Jos devalvoitumisprosentti tulee olemaan suuri, yli 15 prosenttia, vähentyy venäläisten ostovoima niin paljon, että sen täytyy aiheuttaa vaikeuksia Viron viennille.

Tämä aiheuttanee delvalvaatiopaineita Viron kruunulle, mutta toisaalta osa Venäjän kaupasta käydään Saksan markoilla tai dollareissa.

Jos saksalaispankeille koituu Venäjälle antamistaan runsaista lainoista vaikeuksia, se saattaa ehkä vaikuttaa Saksan markkaan, mutta kaikkiaan ruplan vaikutus länsivaluuttoihin on hyvin pieni. Rupla ei ole mikään maailmanvaluutta, eikä Venäjän vasta kehittymässä olevien raha- ja osakemarkkinoiden painoarvo ole suuri.

Venäjän kriisi saattaa kuitenkin yhdessä muiden kielteisten tapahtumien kanssa toimia hermostuneiden kansainvälisten markkinoiden romahduksen laukaisijana. Onneksi Venäjän rahoituskriisi ei toistaiseksi ole heilautellut kansainvälisiä pörssejä, ja tuskin sillä on suurta vaikutusta edes Aasian kriisimarkkinoihin.

Suomalaiset eivät vaikene itänaapurin tapahtumista

Toimistopäällikkö Ilmo Pyyhtiä Suomen Pankista veikkasi maanantaina, että karkeasti arvioituna ruplan heikkeneminen saattaa vähentää tämän vuoden vientilukuja sadoilla miljoonilla, jopa miljardilla markalla.

Teollisuuden ja työnantajain keskusliiton TT:n kauppapoliittinen asiamies Timo Laukkanen oli samoilla linjoilla, mutta korosti, että mistään romahduksesta ei ole syytä puhua. Laukkasen mukaan vientilukujen kehitys riippuu ruplan kurssilaskun suuruudesta, mikä on erinomaisen terävä huomio.

Myös Leonia-pankin pääekonomisti Tarja Heinosen mukaan Venäjän talousvaikeuksien kärjistymisellä ja ruplan heikentymisellä on vain rajoitetut vaikutukset Suomeen. Mutta kriisiä seuraavat psykologiset vaikutukset voivat Heinosen mukaan tuntua Suomessa keskimääräistä helpommin. Ulkomaiset sijoittajat myivät jo maanantaina jonkin verran suomalaisten teollisuusyritysten osakkeita.

Heinonen arvaili lisäksi, että ruplan devalvoituminen heikentää lähinnä kone-, kuljetusväline- ja elintarviketeollisuuden vientinäkymiä. Heinosen mukaan devalvaatiolla on myös alueellisia vaikutuksia, mutta koko kansantaloutta se ei heiluta.

Suomen vienti Venäjälle kasvoi alkuvuonna lähes 30 prosentin vauhdilla. Viennin arvo oli viime vuonna 15,5 miljardia markkaa, mikä oli yli 7 prosenttia koko viennistä. Venäjä oli Suomen neljänneksi suurin kauppakumppani Saksan, Ruotsin ja Britannian jälkeen.

Päivi Herzbergin aviomiehen lausunto

Ruplan kelluttaminen ei Paavon mukaan ole Suomen talouden kannalta niin järisyttävä asia, että se muuttaisi maamme hyvää taloudellista kehitystä.
- Kelluttaminen hidastaa jonkin verran kasvua ja siten voi vaikuttaa työllisyyteen, Paavo kuitenkin toteaa haastattelussa jäyhään, mutta rehtiin tapaansa.

HEIKKI JANTUNEN
21.8.1998