Viikonlopun politiikkaa lyhyesti

Rehn kasvattanut hivenen etumatkaa Ahtisaareen

MTV:n viime maaliskuussa teettämässä kyselyssä Rehn oli vain kaksi prosenttiyksikköä Ahtisaaren edellä. Tuolloin luvut olivat 51-49.

Ahtisaaren ja puhemies Riitta Uosukaisen välinen ero on säilynyt ennallaan. Ahtisaari voittaisi toisella kierroksella edelleen Uosukaisen luvuin 51-49.

Vastaehdokkaansa Esko Ahon ja Heidi Hautalan Ahtisaari voittaisi toisella kierroksella ylivoimaisesti. Ahtisaaren ja Ahon mittelö päättyisi Ahtisaaren voittoon luvuin 60-40, Ahtisaaren ja Hautalan luvuin 80-20.

Vaalien ensimmäisellä kierroksella Ahtisaarta äänestäisi MTV:n kyselyn mukaan 30, Rehniä 28, Uosukaista 24, Ahoa 14 ja Hautalaa 4 prosenttia äänestäjistä. Maaliskuisessa kyselyssä Ahtisaari olisi saanut ensimmäisellä kierroksella 31, Uosukainen 25, Rehn 24, Aho 17 ja Hautala 4 prosenttia äänistä.

Kyselyn Ahtisaaren, Rehnin, Uosukaisen, Ahon ja Hautalan kannatuksesta teki Research International Finland. Tutkimuksessa haastateltiin 2 513 satunnaisotannalla valittua suomalaista, jotka olivat 15-75-vuotiaita. Tutkimus tehtiin atk-avusteisena puhelinhaastatteluna 21. 7-18. 8.

Tutkimuksen virhemarginaali oli kaksi prosenttiyksikköä suuntaan tai toiseen.

Haastateltavilta kysyttiin kaksi kysymystä. Ensin kysyttiin: Ketä seuraavista äänestäisitte seuraavaksi presidentiksi. Toinen kysymys kuului: Jos toisella kierroksella olisivat vastakkain Ahtisaari ja XX, niin kumpaa heistä äänestäisitte?

Sauli Niinistö maan suosituin puoluejohtaja

Kansalaiset eivät edelleenkään arvosta puoluejohtajia kovin korkealle, vaikka suunta onkin kääntynyt ylöspäin. Kaikkien muiden oli tyytyminen vaatimattomampiin lukuihin.

SDP:n puheenjohtaja, pääministeri Paavo Lipposen suosio on kuitenkin nousussa. Lipponen ohitti 6,7 keskiarvollaan keskustan puheenjohtajan Esko Ahon. Ahon keskiarvoksi tuli mielipidetiedusteluissa 6,6.

Mielipidekyselyssä kansalaisilta kysyttiin myös puoluejohtajien johtajaominaisuuksista. Lähes puolet vastaajista arvioi, että Niinistö selviäisi kunnialla myös valtiollisen johtajan tehtävistä. 45 prosenttia kansasta puolestaan uskoi Ahon kykyihin toimia valtiollisena johtajana.

Kalevan Suomen Gallupilla teettämässä mielipidetiedustelussa haastateltiin 1 047 15-70-vuotiasta suomalaista 14.-18. elokuuta.

Tuhatkunta: Nuorsuomalaiset opiskelijan pahin vihollinen

Nuori, juuri lukiosta valmistunut, ylioppilas tarvitsee akateemisen uran ensi askeleilla ennen kaikkea henkilökohtaista ohjausta ja tukea päästäkseen opinnoissaan kunnolla alkuun. Nusujen malli toisi varsinkin suosituille opinaloille järkyttävät massaluennot ensimmäisille vuosille ja pahimmillaan myös epätervettä kilpailua opiskelijoiden keskuuteen.

Malli johtaisi Tuhakunnan mukaan myös koulutusresurssien hukkakäyttöön. Mitä tapahtuisi opiskelijalle, joka kaksi vuotta pakerrettuaan karsittaisiin pois jatkosta, Tuhatkunta kyselee?

- Tutkintoa ei olisi, kädessä muutamia kymmeniä opintoviikkoja eikä minkäänlaista kelpoisuutta työmarkkinoille. Jatkaisiko opiskelija opintojaan alemmalla tasolla vai heittäytyisikö suoraan kortistoon? Opintotukikuukausia olisi kulunut sitä tahtia, että toisen tutkinnon aloittaminen olisi mahdotonta ilman vanhempien kukkaron nyörien venyttämistä.

- Yhteiskunnalle hukkakäyttö tulisi hyvin kalliiksi. Suurin osa opintojen aloittaneista ei koskaan valmistuisi, mutta kustannukset yhteiskunnalle koulutuksen tarjoajana kasvaisivat huimiksi tuhansien opiskelijoiden täyttäessä luentosalit.

Tuhatkunnan mielestä pääsykoejärjestelmää on kehitettävä nykypohjalta alalle soveltuvuutta ja ylioppilaskirjoitusten tuloksia painottaen.
- Suurin pullonkaula jatkokoulutusvalinnoissa löytyy nykyisellään kuitenkin lukioiden sisältä. Heikosti hoidettu opinto-ohjaus aiheuttaa vuosittain tuhansittain vääriä jatkokoulutusvalintoja ja niiden mukanaan tuomia keskeytyksiä ja välivuosia.

Teknisten Joenpalo: Työntekijöiden turvattomuus lisääntynyt

Forssassa sunnuntaina puhunut Joenpalo kysyi yritysten moraalin perään. Hänen mukaansa meillä on yrityksiä, jotka taloudellisiin ja tuotannollisiin syihin perustuen sanovat irti satoja työntekijöitä, mutta samaan aikaan investoivat satoja miljoonia markkoja yritysostoihin ulkomailla.

Teknisten puheenjohtaja kummasteli Teollisuuden ja työnantajien keskusliiton (TT) arviota, jonka mukaan työmarkkinajäykkyydet ovat yksi keskeisistä työttömyyden syistä. Vaatimukset lisäjoustoista eivät ole Joenpalon mukaan perusteltuja.

- Työajoista ja lukuisista muista työsuhteen ehdoista voidaan sopia hyvin laajasti ja yksityiskohtaisesti yrityksissä paikallisesti, teknisten puheenjohtaja muistutti.

Joenpaloa ihmetyttää myös yritysten suhtautuminen yhteistoimintalakiin, joka uudistui viime vuonna.

- Uudistuksen tavoitteena olivat neuvottelujen tehostaminen ja parempi tiedonkulku. Vastapainoksi lyhennettiin neuvotteluaikoja. Nyt joissakin yrityksissä on otettu miltei tavaksi sijoittaa yt-neuvottelut keskelle kesää, parhaimpaan loma-aikaan. Nämä ovat esimerkkejä työntekijöiden turvattomuuden lisääntymisestä, Joenpalo sanoi.

Huolestuttavaa hänen mukaansa on myös se, että Suomessa haikaillaan USA:n työmarkkinamallin perään, vaikka talousasiantuntijat ovat tuominneet sen soveltumattomaksi Suomeen.

Vokkolainen: Ydinvoimasta kansanäänestys eduskuntavaalien yhteyteen

Vokkolainen itse pitää ydinvoimaa ainoana mahdollisena vaihtoehtona, jos Suomi haluaa pitäytyä kansainvälisesti sopimissaan uusissa päästörajoissa ja turvata työllisyyttä ja sen parantamista.

- Kansanäänestyksen järjestäminen edellyttää välttämättä sitä, että kansalaisille jaetaan tarkkaa ja yleispätevää tietoa asiasta eli vaihtoehdoista, niiden aiheuttamista päästöistä ja myös kustannuksista. Tällainen tiedotuskampanja on toteutettava hyvissä ajoin ennen kansanäänestystä, vaati Vokkolainen lauantaina Alavudella.

Vokkolaisen mielestä monen ihmisen mielipide perustuu pelkkään tunnepohjaiseen arvioon, mikä on johtanut ristiriitaan, kun vaaditaan päästöjen pienentämistä ja ollaan ydinvoimaa vastaa. Hänen näkemyksensä mukaan tuossa tilanteessa tosiasiassa kannatetaankin päästöjä tuottavia vaihtoehtoja.

SKP suomii budjettiesitystä

Hakasen mielestä toisin kuin hallituspuolueet väittävät, budjettilinja ei suinkaan lopeta sosiaalisten tulonsiirtojen leikkaamista.

- Julkisen sektorin supistaminen pienemmäksi kuin vuosikymmeniin ja pääomaverotuksen keveys - samaan aikaan, kun talous, yritysvoitot ja pääomatulot kasvavat ennätysvauhtia - merkitsee jatkuvaa ja valtavaa tulonsiirtoa tavallisilta palkansaajilta, työttömiltä, eläkeläisiltä ja muilta pienituloisilta pääomanomistajille ja raharikkaille, hän päätteli.

Se, että eduskunta hyväksyi kesällä Amsterdamin sopimuksen yhdenkään vasemmiston kansanedustajan sitä vastustamatta kertoo Hakasen mielestä siitä, että vasemmistoliiton puoluekokouksen ratkaisut ovat hiljentäneet EU-kriitikot.

Koonnut: IA
23.8.1998