Vasemmistoliiton puheenjohtaja Suvi-Anne Siimes ei avaisi verokeskustelua

"Kokoomuksella on kaikkein kovin vaalikuume"

Siimes toivoo, ettei verokeskustelua avata, sillä ylimääräiseen veroalennukseen ei ole nyt syksyllä perusteita.

Vasemmistopuolueet käyttäytyivät budjettineuvotteluissa Siimeksen mielestä suhteellisen maltillisesti. Neuvottelupöytään tuotiin vain osa taskussa olevasta toivomuslistasta.

- Mutta kokoomuksella oli aika ajoin paljon vaikeuksia pysyä sen verolinjan takana, jonka eduskunta jo kesäkuussa hyväksyi. Budjettikeskustelu antoi merkkejä siitä, että verolakeja haluttaisiin laajemmin avata.

- Minusta se ei olisi viisasta politiikkaa tässä tilanteessa eikä etenkään niiden ylikuumenemispuheiden jälkeen, joita valtiovarainministeri Sauli Niinistö kokoomuksen puheenjohtajan roolissaan esitti.

Ei kannattaisi enää poukkoilla

Siimes on kuunnellut pääministeri Paavo Lipposen (SDP) työjärjestysehdotuksia myötämielellä. Eli tämän hallituksen olisi hyvä tehdä tarmokkaasti töitä siihen saakka, kun se on vallassa.

Vaaleista on hyvä rakentaa oma erillinen keskustelu, samoin uuden hallituksen kokoonpanosta.
- Tämän hallituksen lopputaipaleella ei kannata enää poukkoilla, Siimes sanoo.

Vaikka budjetti oli ylijäämäinen, ekonomisti Siimes arvioi, että valtiontaloudessa on yhä ongelmia.

Valtavaa ylikuumenemisen vaaraa ei ole hänen mielestään näkyvissä, vaikka talouskasvu näyttääkin hyvältä. Hallituksen on kuitenkin syytä pitää silmät auki.

- Kehä III:sen sisäpuolella on syytä olla varuillaan, vaikka jarrutustoimenpiteitä ei tarvitakaan. Tosiasiahan on, että Pohjois- ja Itä-Suomessa kasvu on vasta käynnistynyt.

- Siellä on vasta hyvin vähän aikaa ollut havaittavissa myönteisiä, aika pieniä merkkejä työllisyyden kohentumisesta. Tässä mielessä finanssipoliittinen jarruttelu ei olisi ollut perusteltua.

Hallittu suoritus

- Sopuisa budjettikäsittely kertoi siitä, että erimielisyydet käsiteltiin ajallaan ja huolellisesti, eikä päädytty yhden yön paniikkiratkaisuihin niin kuin taannoisina vuosina on ollut tapana.

Siimes on valmis uskomaan, että tässä on kyse hienoisesta vallankäytön muutoksestakin.

- Minusta tämä kuvaa pikkasen sitä, että on opittu yhä paremmin kehysbudjetointia. Valtiovarainministeriö veti tietyt riitakohdat pois ja eikä lähtenyt esimerkiksi ajamaan subjektiivisen päivähoidon alasajoa, kun kerran sektoriministeri sitä vastusti. Se oli minusta järkevää. Isot kysymykset ovat hallituskysymyksiä ja niistä on turha riidellä joka vuosi budjettineuvotteluissa.

Siimes uskoo, että kansalaisten silmissä hallituspuolueet näyttäytyvät nyt sopuisammilta kuin ne todellisuudessa ovat. Olennaista on silti, että budjetin laadinta oli aikaisempaa hallitumpi prosessi, mikä edustaa hyvää poliittista kulttuuria. Erimielisten näkemysten sovittelu kuuluu hallituksen muodostamisvaiheeseen.

- Turha sitä on tapella joka vuosi. Sekin on nykyään hyvää, että hallitukset pysyvät pystyssä koko vaalikauden ja homma on pitkäjänteistä.

Siimeksen omalle hallinnonalalle eli kulttuurille kävi budjettineuvotteluissa hyvin.
- Tosin se oli raamiin tehtykin. Meille ei jäänyt mitään pahaa makua.

Siilitukka on innostunut

Kolmen lapsen äiti ja lääkärinrouva Suvi-Anne Siimes on 35-vuotias taloustieteilijä, jonka kehutaan puhuvan selkokieltä ja luovan uutta ilmettä politiikkaan. Siimes on kesän mittaan perehtynyt uuteen hallinnonalaansa ja vakuuttaa olevansa utelias ja innostunut. Kulttuuriin sisältyy hänen mielestään yllättävän paljon talousasioita ja etenkin työllisyyteen vaikuttavia asioita.

Ministerinä arjen raamit muuttuvat sen verran, että työviikon hän aikoo asua ns. ministeriasunnossa Helsingissä. Siimeksen perhe on kesällä muuttanut Fiskarsista Karjalohjalle. Uusi kotikin on radan varressa, mutta työmatkaa kertyy kuitenkin 90 kilometriä.

Arjen raamit muuttuvat myös siksi, että pätkätöitä tehnyt Siimes nauttii vastedes kuukausipalkkaa. Se tuo väljyyttä perheen elämiseen. Hän on väittänyt olevansa taatusti Suomen köyhin puoluejohtaja. Ei omistusasuntoa, ei mökkiä, ei huvipurtta, mutta peräprutku ja vanha auto taloudesta löytyy.

Siimes on elänyt lapsuutensa opettajaperheessä Helsingin Malmilla ja käynyt Suomalaista yhteiskoulua. Hän aloitti lääketieteen opinnot Kuopiossa, mutta vaihtoi sittemmin kansantaloustieteeseen Helsingin yliopistossa. Lisensiaattityönsä hän teki kotitalouksien säästämisestä.

Siimes liittyi vasemmistoliittoon vuonna 1992, kun hänet pyydettiin kotikunnassaan Pohjassa kunnallisvaaliehdokkaaksi. Julkisuuteen hän ponnahti eduskuntavaalien alla 1995 television vaalitentissä. Siimes valittiin vasemmistoliiton puheenjohtajaksi Claes Anderssonin jälkeen toukokuussa.

MARGIT HARA
21.8.1998