Swanljung: Keskitetty tupo voi houkutella myös vuonna 1999


Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n puheenjohtaja Esa Swanljung (SDP) pitää keskitetyn tulopoliittisen sopimuksen solmimista vuonna 1999 todennäköisempänä kuin päätymistä liittokohtaisiin kierroksiin.

Etenkin työnantajapuolen työmarkkinajohtajat ovat arvioineet tupo-kauden olevan toistaiseksi ohi. Myös useiden ammattiliittojen uskotaan pyrkivän suurempiin palkankorotuksiin liittokierroksella.

Swanljungin arvion mukaan uhka inflaatiopaineista ja etenkin vuoden 1999 poliittiset kiireet saattavat kuitenkin tehdä keskitetyn sopimuksen lopulta houkuttelevammaksi.

- Useat vaalit ja Suomen EU-puheenjohtajuus loppuvuonna 1999 vähentävät haluja hankalaan liittokierrokseen, Swanljung arvioi.

Swanljung esitti näkemyksensä STTK:n lähitulevaisuuden linjauksia esittelevässä tilaisuudessa keskiviikkona.

Keskusjärjestön toimenpidelistalla on edelleen mm. pyrkimys työajan lyhentämiseen 35 tuntiin.
- Työajan lyheneminen voi viedä 7-8 vuotta, mutta se tulee Saksan ja Ranskan tavoin joka tapauksessa tapahtumaan jollain tavalla, Swanljung arvioi.

Ennen sitä pyritään edistämään työaikapankin luomista ja työssä jaksamisen ongelmia.

Koulutusvakuutus yhä mahdollinen

STTK on pettynyt hallituksen lupaaman koulutusvakuutuksen kolmannen vaiheen jättämiseen pois valtion ensi vuoden budjetista. Uudistus ulottaisi ammatillisen koulutuksen työttömien lisäksi myös työssä oleviin.

Swanljungin mukaan hallituksen olisi vielä mahdollista tehdä periaatepäätös siitä, että asia sisällytetään vuoden 2000 budjettiin.

Keskusjärjestössä hämmästellään laskelmia, joiden mukaan uudistuksen kustannukset olisivat yli 1,2 miljardia markkaa. STTK:n oman arvion mukaan kolmen vuoden hanke maksaisi alle puoli miljardia.

Rahanpuutetta ihmetellään mm. siksi, että koulutusvakuutuksen 1. ja 2. vaiheeseen varattiin enemmän rahaa kuin on käytetty. Myös ministeriöiden sekava työnjako on kiusannut toimihenkilöjärjestöä.

Geenitekniikkaan halutaan säädökset

Uusi ongelma palkansaajajärjestöille on tulossa geenitekniikasta. Työnhakijoiden pelätään joutuvan mitä kirjavampien geenitestien uhreiksi. Yritykset voisivat vaatia todistuksia siitä, ettei hakijalla ole geenejä, jotka aiheuttavat alttiutta sairauksille.

- Geenitestien käyttö tulisi rajata ja tehdä luotettavaksi säätämällä niiden käytöstä lailla, sanoo STTK:n edunvalvontayksikön johtaja Matti Leppälä.

Geenitestit ovat osa lisääntyvistä työelämän tietosuojaongelmista. Palkansaajajärjestöt edellyttävät, että muilta kuin työntekijältä itseltään hankittuja tietoja saa käyttää vain hänen suostumuksellaan.

STTK aikoo jatkossa paneutua myös liittojen työsopimuksia koskevien rajariitojen ehkäisyyn. Viime talven työriidoista suuri osa johtui järjestöjen keskinäisistä reviiritaisteluista.

Keskusjärjestön työlistalla on myös mm. tietojenkäsittelyalan ammattilaisten järjestäytymisongelmat. Atk-alan työntekijöiden järjestäytymisasteen on arvioitu olevan alle 50 prosenttia ja heitä on useissa eri liitoissa.

STT-IA
21.8.1998

POLITIIKKA -SIVULLE